Käsitys omasta itsestä vaikuttaa myös ryhmään kuulumisen tunteeseen. Siksi olonsa tunteminen turvalliseksi yhteisössä suojaa myös yksilön identiteettiä. Lue, miten kulttuuri-identiteettiä käsitellään ja tuetaan katsomusaineissa.
Yksinkertaisessa, sinisävyisessä piirroskuvassa on romanien kansallislippu.

Kirjoittaja: Ira Vihreälehto

    

Yksinkertaisessa, sinisävyisessä piirroskuvassa on saamelaispäähine.

Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen omakuvaa, käsitystä omasta itsestään. Kulttuuri-identiteetti liitetään yleensä tunteeseen kuulumisesta ryhmään, joka käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä ja jonka maailmankatsomus perustuu yhteiselle arvopohjalle, menneisyydelle ja traditioille. Kulttuuri-identiteetti ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vaan se muokkautuu ja kehittyy läpi elämän.

Pelkkä ”suvaitsevaisuus” tai ”kulttuureihin tutustuminen” ei rakenna tasapainoista kulttuuri-identiteettiä. Tutkija Saija Benjaminin mukaan esimerkiksi vähemmistön vahva etninen identiteetti korreloi positiivisesti korkeamman koulutuksen ja maltillisten poliittisen näkemysten kanssa. Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen edistää siis parhaimmillaan yhteiskuntarauhaa.

Identiteetti katsomusaineissa

Perusopetuksen uskonnon opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Se myös tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. (POPS 2014.)

Lukion uskonnon opetussuunnitelmien lähtökohtana on ajatus siitä, että identiteetti muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kehittyy koko ihmisen elämän ajan. Yksilön identiteetti voi olla vahvasti sidoksissa myös jonkin ryhmän, kuten uskonnollisen yhteisön, ryhmäidentiteettiin. (LOPS 2019.)

Identiteetin rakentumiseen vaikuttaa esimerkiksi

  • Yksinkertaisessa, sinisävyisessä piirroskuvassa on Halloween-kurpitsa
    sukupuoli
  • ikä
  • etnisyys
  • kansallisuus
  • uskonto tai katsomus.

Elämänkatsomustieto tukee perusopetuksen ensimmäisiltä luokilta lähtien oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. (POPS 2014.)

Lukion elämänkatsomustiedon tavoitteiden mukaisesti opiskelija ymmärtää oman identiteettinsä osa-alueita ja osaa eritellä siihen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä. Ihmisen identiteetin ja sosiaalisuuden katsotaan sisältävän

  • yksilöt yhteisöissä
  • yksityisen ja julkisen
  • sosiaaliset suhteet
  • roolit ja normit
  • ihmisen yhteisöllisen aseman
  • intersektionaalisuuden ulottuvuudet.
Takaisin ylös

Yksinkertaisessa, sinisävyisessä piirroskuvassa on keppihevonen poikittain vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan.

Oman kulttuuri-identiteetin rakentamista voi edistää esimerkiksi turvallisen/turvallisemman tilan menetelmien avulla. Kaikki eivät koe tasavertaista turvallisuuden tunnetta yhteisönsä sisällä, eivätkä siksi voi tuoda esiin omaa identiteettiään. Turvallinen tila ei julista, että kaikki ovat varmasti turvassa, vaan tarkoitus on aktiivisesti luoda kaikille vahvempaa turvallisuuden kokemusta. Turvallisessa tilassa vahvistetaan käytäntöjä, joissa voi luottaa, että omaa kokemusta kuunnellaan ja arvostetaan. Tavoitteena on, että myös ristiriitoja uskalletaan käsitellä reflektoivasti ja niihin ratkaisuja etsien. Turvallisemman tilan menetelmät purkavat hierarkioita ja oletuksia ja luovat yhteisyyden ja osallisuuden kokemusta: kaikki ovat ”mukana” ja vastuussa sosiaalisen tilan luomisesta.

Turvallinen tila lukion opetuksessa

Turvallinen tila määritellään uskonnon opetuksessa tilaksi, jossa jokainen kohdataan yksilönä ja jossa sitoudutaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Turvallisessa tilassa ei sallita syrjintää eikä vihapuhetta ja jokaisella on oikeus ilmaista itseään vahingoittamatta muita, oppia lisää ja kehittyä sekä antaa palautetta. LOPSin mukaan uskonnon opetus tarjoaa tällaisen turvallisen tilan, jossa käsitellä yksilön, yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan suhteita sekä niihin liittyviä ajatuksia ja tunteita. 

Takaisin ylös

Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan politiikka on yritys luoda käytäntöjä, jotka saavat ihmiset kokemaan olonsa turvalliseksi ja ottamaan vastuuta epämiellyttävistä tilanteista, sekä tapoja muuttaa nämä epämiellyttävät tilanteet paremmiksi sen sijaan, että niitä vain siedetään. Sanavalinta ”turvallisemman” viittaa ajatukseen, että täysin turvallista tilaa ei kaikille pystytä luomaan takuuvarmasti, vaikka se onkin toiminnan tavoitteena.

Utopia Helsinki -sivustolta löydät vinkkejä turvallisemman tilan luomiseen ja mahdollistamiseen.

Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisu Kulttuuri-identiteetti & kasvatus sisältää sekä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia liittyen kulttuuri-identiteetin merkitykseen kotoutumista tukevan kasvatuksen näkökulmasta. Julkaisusta löydät vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on kulttuuri-identiteetin merkitys kasvulle ja kehitykselle? Kuinka tukea kasvattajia heidän kohdatessaan kulttuurisesti yhä moninaisemman joukon lapsia ja nuoria? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia moninaisuuden lisääntyminen tuo kulttuuriperintökasvatukselle?

Dialogikasvatuksen materiaali

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ja ansaitsee samaistumisen kohteita ja tukea tasapainoisen identiteetin rakentumiselle. Identiteetin myönteistä kehitystä ja osallisuuden kokemusta tukee ympäristön myönteinen käsitys lapsen tai nuoren taustasta.

Dialogikasvatuksen sivustolta löydät materiaalia lapsen ja nuoren myönteisen identiteettiprosessin tukemiseen.
Takaisin ylös