Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatan rehtori Joni Liukkonen pohtii tekstissään ammatillisen koulutuksen sekä muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen suhdetta.

Joni Liukkonen

Tulevaisuuden työelämä muuttuu yhä nopeammin. Myös ammatillisen koulutuksen tulee reagoida muutoksiin. Kiihtyvän muutosvauhdin myötä kasvaa luovuuden, luovien ongelmanratkaisutaitojen sekä muuntautumiskyvyn tarve. Tulevaisuuden osaajilta vaaditaan kykyä kehittää asioita. Myös itsensä kehittämisen ja uudistumisen taito ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tarvitsimmeko kenties tulevaisuudessa jopa erillisiä luovan alan tai muuntautumiskyvyn ja ongelmanratkaisun perustutkintoja?

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa osaajia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Ammatillinen perustutkinto antaa opiskeltavasta ammattialasta perusvalmiudet työelämään. Yksilölliset opintopolut ja henkilökohtaistaminen ovat toisen asteen koulutuksessa äärimmäisen tärkeitä.

Sulan lasin työstämistä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatassa.
Sulaa lasia työstämässä. Kuva: Joni Liukkonen.

Toimivan arjen estetiikkaa

Hyvä muotoilu on arjen toimivuutta ja estetiikkaa. Rakennetun ympäristön, palveluiden ja esineiden tulee toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja kestävästi. Ympäristön rakentamisessa sekä esineiden valmistusprosessissa tulee huomioida kestävä kehitys ja muotoilun toimivuus. Nämä näkökulmat on syytä ottaa huomioon koulutettaessa tulevaisuuden työntekijöitä ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Ihmiset ovat yhä valmiimpia satsaamaan kotien ja vapaa-ajan asuntojen estetiikkaan, laatuun ja toimivaan muotoiluun, mikä on näkynyt muun muassa voimakkaina sisustus- ja puutarhanhoitotrendeinä. Muotoiluosaamisen ammattilaisia tarvitaan siis nyt ja tulevaisuudessa. Tämä puoltaa muotoilukasvatuksen sisällyttämistä ammatillisiin opintoihin vähintäänkin nykyisessä määrässään.

Rohkeutta kyseenalaistaa ja innovoida

Tekemällä niin kuin aina on tehty pidetään yllä perinteitä. Tekemällä jotain uutta voidaan tehdä tulevaisuuden historiaa. Uusia ajattelumalleja, toimintatapoja ja innovaatioita syntyy ainoastaan rohkeuden ja kyseenalaistamisen tuloksena. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita tulisikin rohkaista näkemään asioita uusin silmin. Opettajien tehtävä on ohjata opiskelijoita ajattelemaan luovasti ja esittämään rohkeasti uusia ideoita. Näin toimimalla Suomessa kasvaisi edelleen uusia, tulevaisuuden historian tekijöitä ja yritysmaailmaan uusia, innovatiivisia lippulaivoja.

Moniosaajia ja alojen välistä yhteistyötä

Tulevaisuudessa eri alojen rajapinnat tulevat muuttumaan yhä häilyvämmiksi ja vaikeammin määriteltäviksi. Esimerkiksi hyvinvointiala ei tule tulevaisuudessa todennäköisesti pärjäämään ilman kasvavaa yhteistyötä kulttuurialan kanssa. Palveluja tuottamaan pitääkin rakentaa pieniä yrityksiä ja yhteistyötä muun muassa kulttuuri- ja hoiva-alan kesken. Kulttuuri- ja muotoilualan osaajia tullaan tarvitsemaan myös enemmän soveltavan taiteen tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisy- ja tukipalveluissa. 

Ammattitaitoinen ja osaava artesaani hallitsee laajasti monenlaisia työkokonaisuuksia. Näin hän pystyy sijoittumaan lukemattomien ammattinimikkeiden alle. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon (artesaani) alla erilaisia ammattialoja on paljon. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset toimivat useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tilastoilla ei pystytä täysin tuomaan esiin alan monipuolisuutta niin alojen kuin työtehtävienkään suhteen. Artesaanin tutkinto onkin hyvä esimerkki siitä, millaisia moniosaajia tullaan tarvitsemaan.

Muotoiluosaamisesta tulevaisuuden yhteiskunnan menestystekijä

Kulutustottumusten muutos tulee olemaan nopeaa ja globaalia. Myös tulevaisuudessa tuotteet, palvelut ja rakennettu ympäristö ovat uusien haasteiden edessä: Lähituotteita, kestävää kehitystä, kierrätystä ja matalaa hiilijalanjälkeä arvostavien kuluttajien määrä kasvaa. Tarvitaankin uusiutuvaa, pienimuotoista ja idearikasta muotoiluosaajien asiantuntemusta. Sama innovatiivinen osaamistarve kulkee läpi koko pienteollisen muotoilualan sektorin sisustajista, puusepistä ja sepistä restauroijiin ja soitinrakentajiin.  

Tämän hetken elinkeinoelämän suuret menestyjät osaavat jo hyödyntää toiminnassaan muotoilu- ja kulttuuriosaajia. Kulttuuria ja kulttuurialan toimijoita ei pitäisikään pitää irrallisena osana yhteiskuntaa. Kulttuurin, luovuuden ja muotoiluosaamisen tulisi kulkea läpi kaikkien strategioiden ja yhteiskunnan rakenteiden. Kulttuurilla on paljon epäsuoria vaikutuksia niin terveyden, hyvinvoinnin kuin taloudenkin saralla. Kulttuuri vaikuttaa suoraan yksilön ja yritysten menestymiseen. 

Esimerkin voimalla innostutaan yhdessä

Yhdessä oppiminen on äärimmäisen tärkeä asia muotoiluosaamiseen kasvamisessa. Ammatillisen koulutuksen opettajat ovat muotoilukasvatuksessa ratkaisevassa asemassa. Osoittamalla esimerkillään vilpittömän kiinnostuksensa opettamiinsa asioihin, he saavat myös opiskelijat innostumaan oppimisesta. Muotoilun maailmassa myös erilaiset verkostot ja yhteisöt ovat tärkeässä asemassa. Tietoverkkojen myötä maailma on muuttunut pienemmäksi ja nopeammaksi, mikä mahdollistaa muotoilutiedon nopean ja tehokkaan levittämisen.

Yrittäjyys- ja muotoilukasvatus käsi kädessä

Muotoiluosaamisen lisäksi myös yrittäjyydellä on entistä tärkeämpi rooli palveluyhteiskunnassa. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa annettava yrittäjyyskasvatus on tärkeässä roolissa, jotta ammattiosaajille syntyisi vähintään sisäisen yrittäjyyden kipinä. Sitä tarvitaan tulevaisuudessa missä tahansa työtehtävässä. Esimerkiksi erilaiset osuuskunnat ja Nuori Yrittäjyys -toiminta ovat hyviä yrittäjyys- ja muotoilukasvatuksen oppimisympäristöjä. Myös monipuolinen oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on tärkeää. Tätä yhteistyötä hyödyntämällä ammatilliset opinnot valmentavat erilaisten asiakkuuksien ymmärtämiseen.