Hyppää pääsisältöön
Etusivu
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2025

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  1. Etusivu
  2. Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa
  3. Muovautuvuususkomusten merkitys dialogi- ja tunnetaitojen kehittämisessä
  1. Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa

Muovautuvuususkomusten merkitys dialogi- ja tunnetaitojen kehittämisessä

Opettajat ja kasvattajat

Tällä sivulla

  • Muovautuvuususkomukset vaikuttavat tunteisiin ja vuorovaikutukseen
  • Muovautuvuususkomuksiin on mahdollista vaikuttaa
  • Opetusvinkkejä muovautuvuusajattelun vahvistamiseen
  • Harjoitus: Taitojen kehittyminen
Jaa

Muovautuvuususkomukset vaikuttavat tunteisiin ja vuorovaikutukseen

Punasävyinen piirros  kahdesta tytöstä, joista toinen näyttää iloiselta ja itsevarmalta ja osoittaa toista tyttöä, joka näyttää varautuneelta ja pitää käsiä puuskassa suojaavasti.

Monet tiedostamattomat uskomukset ja oletukset ohjaavat tapaamme olla sosiaalisissa tilanteissa, tulkita viestejä ja reagoida niihin. Näiden uskomusten tiedostaminen ja niihin vaikuttaminen on tärkeä osa tunne- ja dialogitaitojen kehittämistä. Oletukset ihmisten ja ihmisryhmien kyvystä muuttua ja muovautua ovat yksi tärkeä uskomusten joukko. Ne ohjaavat tapaamme tehdä päätelmiä niin yhtäältä itsestämme ja omista mahdollisuuksistamme kasvaa ja kehittyä kuin toisaalta toisista ihmisistä ja heidän mahdollisuuksistaan oppijoina tai keskustelukumppaneina.

Ihmisten ominaisuuksien muovautuvuutta korostavista uskomuksista käytetään myös nimityksiä ”kasvun ajattelutapa”, ”kasvun asenne” tai ”muovautuvuuden arkiteoria”. Sekä opettajilla että oppilailla on erilaisia käsityksiä siitä, missä määrin älykkyys, persoonallisuus ja muut yksilön ominaisuudet ovat synnynnäisiä, pysyviä ja muuttumattomia tai ympäristön vaikuttamia ja läpi elämän muovautuvia.

Punasävyinen piirros peukkuemojista

Usko ominaisuuksien muovautuvuuteen ennustaa

  • sinnikkyyttä
  • uskallusta käydä kohti haasteita
  • motivaation säilymistä vaikeuksia kohdattaessa
  • myönteisempiä tunnereaktiota oppimistilanteissa.

Etenkin virheitä tehtäessä usko muovautuvuuteen suojaa voimakkaiden tunteiden aiheuttamilta jähmettymisreaktioilta ja luo mahdollisuuksia virheistä oppimiseen.

Usko ominaisuuksien pysyvyyteen puolestaan ennustaa

  • pyrkimystä keskittyä oman kyvykkyyden todistamiseen oppimisen sijaan
  • haasteiden välttely
  • lokeroivaa ja leimaavaa tapaa suhtautua sekä itseen että toisiin
  • voimakkaampia kielteisiä tunnereaktioita virheitä tehtäessä ja epäonnistuttaessa.

Usein usko ominaisuuksien pysyvyyteen ja muuttumattomuuteen vaikuttaa myös niin, että toisten ihmisten menestystä ei koeta inspiraationa vaan uhkana.

Myös uskomukset ihmisryhmien mahdollisuudesta muuttua voivat olla hyvin erilaisia. Usko siihen että kulttuuristen, etnisten tai uskonnollisten ryhmien ominaisuudet (kuten ryhmien vaalimat arvot) muovautuvat jatkuvasti, vähentää ennakkoluuloja ja johtaa myönteisempiin asenteisiin toisten ryhmien jäseniä kohtaan. Se ennustaa myös halukkuutta olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Punasävyinen piirros kiroilun sarjakuvaefekteistä

Usko ryhmien ominaisuuksien pysyvyyteen taas johtaa alttiuteen muodostaa stereotypioita, yleistyksiä ja ennakkoluuloja. Vähäinen usko ryhmien mahdollisuuteen muuttua liittyy myös kielteisiin asenteisiin, pyrkimykseen vältellä vuorovaikutusta vieraaksi koettujen ryhmien edustajien kanssa sekä syrjivään käyttäytymiseen.

Oletukset ryhmien muuttumattomuudesta aiheuttavat polarisaatiota. (Ks. osio 4 Vaikeat aiheet ja yhteiskunnallinen keskustelu luokassa.) Hyvääkin tarkoittava myönteinen puhe toisista ryhmistä ja niiden jäsenistä voi lisätä yleistävää ja ennakkoluuloista suhtautumista, jos samalla ei pyritä vahvistamaan käsityksiä ryhmien sisäisestä moninaisuudesta ja muovautuvuudesta.

Pohdi

Mitä ajattelet ihmisten mahdollisuudesta kehittää älykkyyttään ja persoonallisuuttaan läpi elämän? Mitä ajattelet ihmisryhmien ja esimerkiksi kulttuurien muovautuvuudesta tai pysyvyydestä? Mihin nämä uskomuksesi perustuvat?

Mieti myös, miten tulkitset oppilaidesi käyttäytymistä ja oppimista. Milloin tulkitset oppilaan toiminnan johtuvan hänen ominaisuuksistaan – kuten älykkyyteen tai kulttuuriin liittyvistä pysyvistä piirteistä? Milloin selität käyttäytymistä tilanteeseen ja oppimisprosessin vaiheisiin liittyvillä tekijöillä? Miten nämä tulkinnat saattavat vaikuttaa pedagogisiin valintoihisi ja vuorovaikutukseesi?

Takaisin ylös

Muovautuvuususkomuksiin on mahdollista vaikuttaa

Hyvä uutinen on se, että muovautuvuususkomuksiin voidaan vaikuttaa. Tehokkaita tapoja vahvistaa uskoa muovautuvuuteen ovat esimerkiksi aivojen neuroplastisuudesta eli muovautuvuudesta opettaminen sekä ihmisryhmien muovautuvuudesta opettaminen historiallisten esimerkkien avulla.

Pyrkiessään positiivisesti tunnistamaan ja tukemaan erilaisia identiteettejä opettajan on tärkeätä samalla vahvistaa uskoa muovautuvuuteen. Oppilaiden vahvuuksien tunnistaminen voi kääntyä haitalliseksi, jos se tehdään tavalla joka vahvistaa käsityksiä ominaisuuksien pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta.

Tärkeätä on huomioida myös se, minkälaisia uskomuksia luokkahuonevuorovaikutuksessa jatkuvasti ylläpidetään. Opettajan omat käsitykset muovautuvuudesta tai pysyvyydestä tulevat helposti ilmi oppilaille hienovaraisina vihjeinä, jotka vaikuttavat oppilaiden uskomusten kehittymiseen. Muovautuvuususkomukset ovat kuitenkin osittain tilanteellisia, eli ne aktivoituvat eri tavoin eri tilanteissa opittujen mallien mukaan. Vaikka oppilaan kotona tai muiden aineiden oppitunneilla vahvistettaisiin uskoa ominaisuuksien muuttumattomuuteen, opettajan on mahdollista omassa luokkahuoneessaan tai tietyssä oppimistilanteessa luoda ilmapiiri, joka aktivoi oletuksia muovautuvuudesta.

Pyrkiessään tukemaan uskoa muovautuvuuteen kannattaa tietoisesti kiinnittää huomiota prosessitekijöihin ominaisuuksien sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myönteisenkään huomion ja palautteen ei tulisi kohdistua yksilöiden ja ryhmien ominaisuuksiin. Vaikka oppilaan kehuminen älykkääksi tai lahjakkaaksi voi tuntua kannustavalta, se vahvistaa kokemusta siitä, että oppimistilanteen arvioinnin kohteena ovat henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämä voi johtaa haasteiden välttelyyn ja voimistaa ahdistusta epäonnistumisia ja virheitä kohdattaessa.

Sen sijaan prosessitekijöiden tarkastelu niin onnistumisten kuin epäonnistumisten yhteydessä vahvistaa uskoa muovautuvuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi työnteon määrä, opiskelustrategiat sekä oppimisen ja suoriutumisen fyysiset edellytykset (lepo, ravinto, stressi). Myös muovautuvuususkomusten ilmiö ja oman sisäisen puheen merkitys on hyvä tehdä tutuksi oppilaille.

Muovautuvuutta on syytä korostaa myös silloin kun keskustellaan asioista, joista ihmisryhmillä on erilaisia käsityksiä. Kun tunnistetaan vaikkapa erilaisia kulttuurisia tapoja ajatella jostakin asiasta, voidaan välttää stereotypioiden syntymistä nostamalla esiin prosesseja, joiden kautta nämä käsitykset ovat mahdollisesti syntyneet, samoin kuin erilaisia suuntia, joihin käsitykset ovat kehittymässä. Dialogitilanteiden aluksi esitettävät esimerkit ihmisten ja ihmisryhmien kyvystä muuttua aktivoivat keskusteluun osallistuvien uskoa muovautuvuuteen.

Pohdi

Miten uskomuksesi oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa ja kehittyä välittyvät oppilaille? Miten uskomuksesi ihmisryhmien ominaisuuksien muovautuvuudesta tai pysyvyydestä välittyvät oppilaille? Kohdistuuko oppilaille antamasi palaute heidän ominaisuuksiinsa vai prosesseihin ja tilanteellisiin tekijöihin? Miten voisit vahvistaa huomion kiinnittämistä ihmisten ja ihmisryhmien mahdollisuuksiin muuttua ja kehittyä?

Lue, kuuntele tai katsele lisää

  •  Muuttuvatko lahjakkuus ja älykkyys elämän aikana? -podcast 
  •  Professori Kirsi Tirri kertoo kasvun ajattelutavan mukaisen palautteen antamisesta 
  • Professori Tirrin blogikirjoitus "Miten oppimismotivaatio voisi säilyä läpi elämän?"
  •  Aivojen rakenteesta, toiminnasta ja muovautuvuudesta Rakkaat aivot -kampanjan sivulla
Takaisin ylös

Opetusvinkkejä muovautuvuusajattelun vahvistamiseen

Ennen jonkin vaikean asian opiskelua, opeta tai muistuta oppilaille lyhyesti ja ikätasoisesti kuvien avulla, miten oppiminen aivoissa tapahtuu. Yksinkertaisimmillaan pienille lapsille voi selittää, että kun jotakin uutta asiaa harjoitellaan, aivoissa olevien hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä. (Apuna voi käyttää kuvia hermosoluista.) Kun harjoittelu jatkuu, yhteydet vahvistuvat ja tieto solujen välillä alkaa kulkea yhä nopeammin.

Punasävyinen piirros  hämmästyneestä emojista

Pohtikaa yhtäläisyyksiä liikuntaan ja kuntoiluun: kuten lihakset vahvistuvat jumppaamalla, aivot hyötyvät ponnistelusta ja harjoittelusta. Niin lihasten kuin aivojen jumppaaminen voi tuntua joskus epämiellyttävältä ja hikiseltä, mutta siitä voi oppia myös nauttimaan.

Opettaja voi kertoa myös siitä, miten monet hankalat tunteet, kuten epäonnistumisen pelko, vievät aivojen voimat pois alueilta joissa oppiminen tapahtuu. Kannattaa pyrkiä vähentämään oppilaiden taipumusta tulkita onnistumisia ja epäonnistumisia oppimistilanteissa omista ominaisuuksistaan johtuviksi (älykkyys, lahjakkuus, ”matikkapää”, ”kielipää”). Huomion voi suunnata prosesseihin: onko tilanteessa tai omassa mielentilassa jotakin sellaista, joka estää oppimista. Oppilaat voi saada ymmärtämään, että vaikeat tunteet ja ponnistelu ovat tavallinen osa oppimisprosessia.

Kun oppilaat harjoittelevat uutta asiaa ja harjoittelu vaatii ponnistelua:

Pysäytä harjoittelu ja pyydä oppilaita laittamaan silmät kiinni. Ohjaa suuntaamaan ajatukset aivoihin, kuvittelemaan mitä niissä parhaillaan tapahtuu. Kuvaile hermosoluja, niiden välisten yhteyksien syntymistä ja sitä, miten vaikealta tuntuva harjoittelu parhaillaan muovaa aivoja, jolloin tieto alkaa kulkea nopeammin. Pyydä havainnoimaan omia tuntemuksia ja sitä, ovatko aivot parhaillaan oppimisen käytössä. Kannattaako jatkaa ponnistelua, vai olisiko ensin parempi tehdä jotain sen eteen, että aivojen voimat ohjautuvat takaisin oppimiseen? Pohtikaa keinoja yhdessä.

Näihin mielikuviin voi palata myös tilanteissa, joissa on tarkoitus keskustella esimerkiksi yhteiskunnallisista tai oppilaiden elämään liittyvistä kysymyksistä. Pohtikaa sitä, miten myös erilaiset mielipiteet ja arvot muotoutuvat aivoissa. Yksilöiden ja ryhmien arvot ja mielipiteet vahvistuvat, kun niitä toistetaan ja harjoitetaan. Ne voivat kuitenkin myös muuttua ja muovautua: aivoihin syntyy uusia polkuja ja yhteyksiä, kun opitaan lisää sellaisistakin tavoista katsoa maailmaa, jotka aluksi voivat tuntua käsittämättömiltä. Toisaalta voimakkaat tunteet ja erityisesti kokemus uhkasta voivat suunnata aivojen voimat pois uuden ymmärtämisestä.

Pohtikaa myös näitä:

  • Minkälaisen harjoittelun seurauksena kunkin arvot tai mielipiteet ovat muovautuneet? Mikä niitä muovaa edelleen?
  • Miettikää tilanteita, joissa oma vahva näkemys jostain asiasta on muuttunut. Mitä tunteita liittyy tähän muutokseen ja siitä kertomiseen? Miksi?
  • Mitä sellaisia tunteita ja kokemuksia uhasta keskustelussa joskus voi syntyä, jotka vaikeuttavat aivojen mahdollisuuksia oppia toisenlaisista tavoista ajatella? Minkälaisin keinoin näitä tunteita voitaisiin yhdessä säädellä?
  • Miten yhdessä voidaan vaikuttaa siihen, että keskustelu voimistaisi aivojen muovautumista vauhdittavia – eli oppimista edistäviä – tunteita, kuten turvallisuuden ja innostumisen tunteita?

Muovautuvuususkomuksista ja prosessikeskeisestä ajattelusta voi herättää keskustelua arvioimalla oppilaiden kanssa esimerkiksi seuraavia väitteitä:

  • Jos joudun kovasti ponnistelemaan oppiakseni uuden asian, se kertoo siitä, etten ole kovin fiksu.
  • Älykkäille ja lahjakkaille ihmisille oppiminen on yleensä helppoa ja mukavaa.
  • Kaikki voivat oppia uusia asioita, mutta älykkyyttään ei voi kehittää.
  • Kaikki voivat oppia uusia asioita, mutta persoonaansa ihminen ei juuri voi muuttaa.
  • Aivot voivat kehittyä fiksummiksi, jos niistä pitää hyvää huolta.
  • Ihmisten syvimmät uskomukset ja arvot eivät yleensä juuri muutu.
  • On heikkoutta, jos ihminen ei pysty puolustamaan tärkeimpiä arvojaan ja käsityksiään, vaan ne muuttuvat.
  • Ihmisryhmien (esimerkiksi suvut, kansat tai uskonnolliset ryhmät) tärkeät arvot, uskomukset ja käsitykset usein pysyvät samanlaisina, vaikka maailma muuttuu.
  • Kulttuurit muuttuvat jatkuvasti, kun erilaiset ihmiset ja ihmisryhmät ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Takaisin ylös

Harjoitus: Taitojen kehittyminen

Pyydä oppilaita listaamaan taitoja, jotka he ovat oppineet tietyn ajanjakson aikana, esimerkiksi tällä viikolla, tänä vuonna tai yläkouluaikana. Taidot voi listata yhteiselle alustalle, jolloin oppilaat saavat vinkkejä toinen toisiltaan. Tai niitä voidaan miettiä pienryhmissä siten, että jokaisen ryhmän tavoitteena on keksiä vaikkapa 15 taitoa. Taidot voivat liittyä niin koulussa opittuihin asioihin kuin vapaa-aikaan ja olla suuria tai pieniä: olen oppinut laskemaan jakokulmassa, olen oppinut ulkoa kevätjuhlalaulun sanat, olen oppinut sopimaan riitoja, olen oppinut puhumaan englantia, olen oppinut soittamaan Kissanpolkan...

Jokainen oppilas saa kolmeen suureen sarjakuvaruutuun jaetun paperin. Jokainen valitsee yhden oppimansa taidon, jota pitää tärkeänä. Ensimmäiseen ruutuun piirretään kuva itsestä ennen taidon oppimista tilanteessa, jossa ensimmäistä kertaa huomasi kaipaavansa uutta taitoa. Viimeiseen ruutuun piirretään kuva itsestä käyttämässä taitoa. Keskimmäinen ruutu jätetään tyhjäksi. Oppilaiden tehtävä on kertoa parille mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mitä tyhjässä keskiruudussa tapahtuu.

Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Missä olet?
  • Kenen kanssa olet?
  • Mitä tapahtuu ensin? Entä sen jälkeen?
  • Miltä sinusta tuntuu?

Parin kertomusta on kuunneltava tarkkaavaisesti, sillä kuuntelevan osapuolen tehtävänä on miettiä ja kirjoittaa ohjeet, joiden avulla muutkin voivat oppia kaverin kuvaaman taidon. Nämä ohjeet esitellään joko koko luokalle tai toiselle parivaljakolle. Lopuksi jokainen vielä täydentää oman tai parinsa keskiruudun sopivalla piirroksella. Piirrokset parin laatimine ohjeineen ripustetaan seinälle.

Takaisin ylös

  • Siirry takaisin koko julkaisuun
  • Tarkastele vielä edellistä artikkelia dialogisuudesta
  • Lue seuraava artikkeli tunnetaidoista koulussa
Sivun palautepainikkeita ei voi näyttää

Hyväksy analyyttiset evästeet antaaksesi palautetta tästä sivusta.

Muuta evästeasetuksia

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa haluamasi uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja kansainvälistymisestä suoraan sähköpostiisi.

Tilaa
Tilaa uutiskirjeemme
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2025