Miten yksikkösi ja koulusi johtajana voit vaikuttaa siihen, että tulevaisuus olisi parempi meille kaikille? Millä tavalla johtajana voit saada aikaan käänteen parempaan tulevaisuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta?

Johtaminen kestävän kehityksen toiminnassa
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus

Kasvatus- ja koulutusalan johtajat ovat varmasti huomanneet, että muutosten tahti on kiivastunut. Koulutuksen kenttään on kohdistunut useita lakimuutoksia ja opetussuunnitelmauudistuksia aina digitalisaation ja moninaisuuden lisääntymiseen. Myös yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeet, ilmastonmuutos sekä uuden tiedon nopeus vaikuttavat koulutuksen muutostarpeisiin.

Muutoksessa vauhti ei varsinaisesti ole ongelma, vaan energiaa vaativat enemmän muutosten asteittaisuus ja sirpalemaisuus. Tästä syystä hyvä lähtöasetelma muutokseen voisi olla vapautuneempi asenne epävarmuutta kohtaan. Muutosten tulemiselle ei voida välttämättä mitään, mutta sen mukana kehittyminen taas riippuu valinnoista. Meillä on mahdollisuus päättää, miten reagoimme muutokseen.

Purppurainen kuva kartasta, jossa on ikuisuussymbolin muodostava junaratamalli, irtonaisista puujunaradan osista sekä kuusenpaloista

Muutosjohtamisessa voidaan nähdä neljä eri tekijää:

  • suunnan näyttäminen
  • yhdessä tekemisen toimintakulttuuri
  • oppimisen syventäminen
  • vaikuttavuuden varmistaminen.

Pysyvään muutokseen tähtäävän johtamisen tavoitteena on vaikuttaa tietoihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin. Koulumaailmassa muutoksen yhtenä perustana on lasten ja nuorten omat kysymykset ja oppijoiden intohimo toteuttaa muutosta. Kyse on ennen kaikkea toimijoista ja heidän suhteidensa muuttamisesta; aikuisista, lapsista ja oppijoista, jotka muokkaavat järjestelmää.

Takaisin ylös

Kasvatus- ja koulutusorganisaatioissa oppimisen lähtökohtana on läsnä oleva maailmamme ja elämämme kokonaisuus sekä kestävien ratkaisujen etsiminen tulevaisuuden haasteisiin. Niihin tähtäävän johtajan tehtävänä on luoda olosuhteita, jossa muutokset ovat mahdollisia – toisin sanoen

  • näyttää suuntaa
  • haastaa oletuksia.

 Usein muutoksessa etsitään uusia tapoja toimia ja kyseenalaistetaan olemassa olevia käytänteitä, mikäli vanhat tavat eivät ole enää tehokkaita. Muutosjohtajuudessa johtaja antaa aikaa tiedonhankkimiselle, ajattelulle ja kuuntelulle. Hän pyrkii välillä myös päästämään irti ennalta asetetuista tavoitteista ja näkemään, mitä todella tarvitaan ja mikä on toisaalta mahdollista.

Takaisin ylös

Purppurainen pyramidi neljästä lippuja pitelevästä ihmishahmosta

Johtaja edistää yksikössään yhteistyötä ja vahvistaa luottamusta. Hän tukee ja antaa tunnustusta pienistä konkreettisista teoista. Johtaminen vaikuttaa siis keskeisesti varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten toimintakulttuuriin. Se perustuu luottamukseen, arvostukseen ja vastavuoroiseen dialogiin, jolloin myös yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Johtaja rohkaisee kokeiluihin, yrittämiseen ja erehtymiseen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisön toimintakulttuuria, mikä on eräs pysyvän muutoksen edellytyksistä.

Takaisin ylös

Hyvä johtaminen takaa yhteisön jäsenille ajan ja paikan, jossa voi miettiä syvemmin, tutkia vaihtoehtoja sekä kokeilla uusia tapoja ajatella, toimia ja olla. Ajattelu- ja toimintatapojen muuttuminen vaatii myös niin oman kuin koko yhteisön toiminnan reflektointia: minkälaisia tiedostamattomia tai tietoisia toimintoja tai ajatusmalleja päivän aikana toteutat ja miksi? Etsimällä tietoa, kokeilemalla ja luomalla uusia toimintatapoja sekä reflektoimalla voidaan laajentaa kasvatus- ja kouluyhteisössä toimivien opettajien, kouluttajien ja kasvattajien näkemysmaailmoja ja lisätä konkreettisia keinoja, jotka tähtäävät kestävään tulevaisuuteen.

Takaisin ylös

Toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntää vahvuuksiaan. Muutoksen tulokset eivät aina ole heti käsiteltävissä, vaan oppijoiden kohdalla kasvulla ja oppimisella on pitkäaikaiset vaikutukset. Ei ole yhdentekevää, mitä teemme ja miten toimimme lasten ja nuorten kanssa, vaikka vaikutus ei olisikaan heti näkyvissä.

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen kuulostaa isolta ja monimutkaiselta tehtävältä. Kompleksisten kysymysten kohdalla johtajien ja lopulta opettajien tehtävänä on auttaa lapsia, nuoria ja oppijoita ymmärtämään itse kestävää kehitystä. Varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia ei johdeta saarekkeina, koska ne vaikuttavat niin vahvasti lähiympäristössään. Niiden keskeinen tehtävä on kasvattaa tulevaisuuteen uskovia ja epävarmuutta sietäviä todellisen, kestävän muutoksen tekijöitä.

 

Purppuraiset mustikat
Takaisin ylös

Miten henkilöstön strategista ajattelua saadaan yhtenäistettyä? Miten avoimiin mutta konkreettisiin kysymyksiin voidaan vastata? Mitä sitouttamisessa on tärkeää pitää mielessä?

Perho Liiketalousopiston tapausesimerkki kestävään toimintaan sitouttavasta johtamisesta kokoaa konkreettisesti yhteen, millaisilla johdon toimenpiteillä työntekijät kokevat kestävään tulevaisuuteen suuntautumisen kannattavaksi – ja itsensä kuulluksi ja nähdyksi.

Takaisin ylös