Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) vietetään vuosittain marraskuun kuudentena päivänä. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1908, ja perinteen käynnisti Ruotsalainen kansanpuolue (Svenska folkpartiet). Päivän alkuperäinen ajatus oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Sittemmin päivän tavoitteena on ollut myös kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä sekä tehdä näkyväksi erityisesti ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa. Päiväksi valittiin kuningas Gustav II Adolfin kuolinpäivä 6.11.1632. Kuningas kaatui 30-vuotisessa sodassa. Sota on osa Ruotsin suurvalta-aseman perustaa.
Svenska Ylen tiivis ja hauska video (2020) kertoo, miksi ruotsalaisuuden päivää vietetään.

Gustav II Adolf on perustanut monta kaupunkia Suomeen, joista kaksi vietti vuonna 400-vuotispäivää: Kokkola ja Uusikaarlepyy. Tiesitkö muuten, että pienen päijäthämäläisen kunnan Hartolan nimi on Gustav Adolfs? Gustav II Adolf on yksi henkilöistä Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksissa.

Kustaa toinen aadolfin patsas kokkolassa

Kokkolassa on vuonna 2020 paljastettu Gustav II Adolfin patsas, joka on moottorisahaveistos. Patsaan on suunnitellut ja tehnyt moottorisahalla taiteilija Ulla Haglund juhlistamaan Kokkolan 400-vuotisjuhlaa. Tähän mennessä ainoa Gustav II Adolfin patsas on ollut Turussa.

Ruotsalaisuuden päivää on juhlistettu vuosien myötä muun muassa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja viettämällä Ruotsalaisuuden viikkoa (Svenska veckan) eri paikkakunnilla. Päivää varten on julkaistu vuosittain myös Svenska dagen -rintamerkki.