Selvityksen voi aloittaa henkilöstön yhteisellä keskustelulla, jossa mietitään mikä toiminnassa saattaa olla epätasa-arvoista tai syrjivää. Saako esimerkiksi jokin ryhmä vähemmän huomiota tai apua kuin muut? Muiden kokemuksista, selvityksistä ja tutkimuksista voidaan myös oppia ja saada ajatuksia. On hyvä idea myös pohtia millaisia normeja varhaiskasvatuksessa esiintyy. Selvityksessä on hyvä tarkastella esimerkiksi vuorovaikutusta, ohjausta, tilaa ja materiaaleja, osallisuutta, huoltajien kohtaamista ja häirintää.
Selvityksessä voi käyttää hyödyksi myös tilastoja tai muuta kerättyä tietoa. Onko varhaiskasvatuksessa koettu häirintää? Mihin syrjintäperusteeseen liittyen? Onko siihen syyllistynyt henkilöstön jäsen, lapsi, huoltaja vai joku muu? Millaisissa tilanteissa häirintää on tapahtunut? Tilastot eivät voi kuitenkaan olla ainoa selvitys, mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuustilanteesta on tehty.
Selvityksessä voi osallistaa myös huoltajia ja ikä ja kehitys huomioiden lapsia. Lapsilta voi saada tietoa esimerkiksi haastattelujen tai leikkiin, satuhetkeen tai pöytäteatteriesitykseen pohjautuvalla keskustelulla. Huoltajia voi osallistaa esimerkiksi vanhempainillan tai erillisen kyselyn avulla.
Näitä samoja menetelmiä voi käyttää apuna myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun viimeisessä vaiheessa, jossa arvioidaan toimenpiteitä. Samoja selvitysmenetelmiä, joita on käytetty selvitysvaiheessa, voidaan käyttää myös uudelleen osana arviointia. Tällöin voidaan saada tietoa siitä, onko muutosta tapahtunut.
Alta löydät työkaluja tukemaan selvityksen tekemistä.