Tämä osio sopii kaikille, jotka osaavat edes vähän suomea. Jos luokassa on joku, joka osaa viroa, tätä voi hyödyntää, mutta se ei ole välttämätöntä. Osiossa vertaillaan lähisukukieliä suomea ja viroa. Aineistona käytetään Andrus Kivirähkin tekstiä Kaka ja kevad ja sen suomennosta Kakka ja kevät, jonka on tehnyt Heli Laaksonen. Osio koostuu näistä kahdesta tekstistä sekä ohjeista ja tehtävistä.

Tekstit julkaistaan kirjailijan ja kustantajan luvalla.

Näin pääset alkuun

1. Jaa oppilaille teksti Kaka ja kevad sekä sen suomennos Kakka ja kevät.

Liite

 2. Kysy, tunnistavatko oppilaat, mitä kieltä Kaka ja kevad on. Todetkaa, että se on viroa ja viro on suomen läheinen sukukieli. Viron omakielinen nimi on eesti, mutta suomeksi viro on vakiintunut kielen nimeksi. Voit kertoa, että suomella on muitakin lähisukukieliä, esimerkiksi karjala, vepsä, vatja ja liivi. Niitä kaikki kutsutaan itämerensuomalaisiksi kieliksi.

3. Pyydä oppilaita vertailemaan tekstejä. Taulukossa on vasemmassa sarakkeessa apukysymyksiä ja oikeassa taulukossa vastauksia niihin, tarkastelun tueksi (mutta älä paljasta vastauksia heti oppilaille).

Mistä tarina kertoo? Kakka katselee kevättä ja kaipaa ystävää. Varpusilla on joku jota halata, kakalla ei – kunnes se löytää voikukan, johon se ihastuu.
Kakka ja voikukka menevät naimisiin.
Mitkä sanat ovat samoja tai melkein samoja suomeksi ja viroksi?

Näitä löytyy paljon! Esimerkiksi kakka = kaka;
kevät = kevad, sininen = sinine, taivas = taevas,
puu : puut = puu : puud; paljon = palju,
rauhallinen = rahulik; lumi : lumen = lumi : lume.

Etsikää lisää!

Miten melkein samanlaiset sanat eroavat toisistaan?

Virossa sanan viimeinen vokaali on usein kadonnut perusmuodossa (koira = koer). Tämä koskee sanoja, joissa on 1. ja 2. tavun välissä 2 konsonanttia, tai 1. tavun vokaali on pitkä tai diftongi.

n-loppuisissa sanoissa loppukonsonantti on kadonnut virossa (sininen ~ sinine)

Suomen i:hin päättyviä diftongeja (ai, äi, oi jne.) vastaa virossa e:hen päättyvä vokaalijono (aika = aeg(a))

Jos suomen sanan jälkitavussa on väljä etuvokaali ä, virossa se on usein takavokaali.

Viro ei myöskään noudata vokaaliharmoniaa. (sinä, minä = sina, mina)

Kun suomessa on diftongi uo, ie (pitkä välivokaali), virossa on pitkä vokaali: tie = tee; juosta = jooksta.

Eräissä sanoissa esiintyy virossa kirjain õ. Tämä syntyy yleensä sanoihin, joissa suomessa on 1. tavussa e ja 2. tavussa a

Kun suomessa on a, ä -loppuinen sijapääte (-ssA, -llA, -stA) tai -lle, mitä virossa on? -s, -l, -st, -(l)le
Tämä on erikoistapaus loppuvokaalin ja loppukonsonantin kadosta (myös suomen lle- päätteessä on ollut loppukonsonantti -n, joka on murteittain säilynyt).
Miten sanotaan viroksi hän? Mitä suomen pronominia se muistuttaa? hän = tema ~ ta (vrt. tämä)
Suomen hän-sanaa vastaa äänteellisesti viron ‘itse’-sana end, ene- jne.
Miten sanotaan viroksi täällä? täällä = siin (vrt. siinä)
Mitä sellaisia kirjaimia käytetään virossa, joita ei käytetä suomessa?

ü niin kuin suomen y

õ: keskivokaali, äännetään usein suunnilleen samassa paikassa kuin suomen u, mutta illabiaalisesti, laittamalla huulet e-asentoon.
Virossa õ on yleensä sanoissa, joissa suomessa on 1. tavussa e ja 2. tavussa takavokaali a, o, u
(rõõm ~ riemu, sõber ‘ystävä’, vrt. suomen sanaan seura) tai sanoissa, joissa suomessa on 1. tavussa o ja toisessa i/e (esimerkiksi opetta- ~ õpetta-).

Virossa esiintyy usein b, g, d silloin kun suomessa on p, k, t. Nämä ääntyvät hieman lyhyempinä kuin suomen p, k, t ja puolisoinnillisina (eli saattavat kuulostaa enemmän suomen soinnittomilta p, k, t kuin soinnillisilta b, g, d).

Kun virossa on p, k tai t, suomessa on usein pp, kk ja tt, ja viron p, k, t ääntyvät hieman pidempinä kuin suomen yksittäiskonsonantit.

Ks. lisää ääntämisestä alla

Millä tavalla viron kieltomuodot ovat erilaisia kuin suomen?
Miten viroksi sanotaan ei ole?
Virossa ei ei taivu, suomessa en, et, ei, emme, että eivät
ei ole = pole, ei ollut = polnud
Tämä on alkuaan kieltolauseke e(i)pä olnut.
Löydätkö virosta sanoja, jotka muistuttavat suomen sanoja, mutta tarkoittavat eri asiaa kuin suomessa? Esimerkiksi terve = koko; häät = pulmad; halata = kallistada; pallo = pall, palloa = palli
Mistä asioista käytetään suomessa ja virossa aivan eri sanoja? Esimerkiksi kukka = lill; vähän = natuke;
ystävä = sõber (vastaa suomen sanaa seura);
pieni = väike (kuuluu yhteen suomen vähä-sanueen kanssa)

 

Tutustutaan viron ääntämiseen!

  • Jos luokassa on vironpuhuja, pyydä häntä lukemaan malliksi. Muutoin voitte kuunnella mallin ohesta. Mitä huomaatte? Miten äännetään
    • g, b ja d: Nämä ovat virossa puolisoinnillisia, lähellä suomen äänteitä k, p ja t
    • k, p ja t: Nämä äännetään pidempinä kuin suomessa, siis melkein kuin suomen kk, pp ja tt
    • kk, pp, tt: suomen vastaavia tuplakonsonantteja pidempiä. Viron astevaihtelussa on siis kolme kestoastetta vastaamassa suomen kahta kestoastetta.
    • õ: keskivokaali, äännetään usein suunnilleen samassa paikassa kuin suomen u, mutta illabiaalisesti, laittamalla huulet e-asentoon.
    • Huomatkaa myös ns. liudennus, esimerkiksi sanoissa palli, talv. Se tarkoittaa, että konsonantti saa ”väriä” i-äänteestä.
  • Nyt kun osaamme ääntämisen perusteet, kaikki voivat kokeillä viroksi lukemista! Rohkeasti vaan! Onko joku vapaaehtoinen vai luetteko kaikki yhteen ääneen? Tubli!