Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida ja siihen voi vaikuttaa. Tulevaisuusajattelu auttaa meitä hahmottamaan, millaisia muutoksia on näköpiirissä ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla omaan elämäämme. Se myös antaa paremmat valmiudet kohdata edessä olevia muutoksia ja vaikuttaa niihin. Miten tulevaisuusajattelu voi tukea myös koulujen ja oppilaitosten työtä?
Megatrendit
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: asiantuntija Sanna Rekola, Sitra

Koulutuksen kontekstissa tulevaisuusajattelua kannattaa lähestyä kokonaisvaltaisesti. 

  • Millaista tulevaisuutta kohti koulutukselle asetetut tavoitteet meitä vievät? 
  • Millaisia asioita olisi hyödyllistä oppia tulevaisuutta silmällä pitäen ja miten? 
  • Edistävätkö koulun arvot, maailmankuvat ja toimintakulttuuri kestävän tulevaisuuden rakentumista? 

Kun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia ja vastuullisia maailmankansalaisia, jotka rakentavat yhdessä kestävää tulevaisuutta, on myös lasten ja nuorten tulevaisuusajattelun vahvistaminen luonteva osa koulujen työtä – onhan tulevaisuuteen vaikuttaminen taito, jota voi harjoitella ja kehittää.

Megatrendit voivat oivallisesti toimia koulujen tulevaisuusajattelun tukena. Niiden avulla voi hahmottaa kestävän kehityksen systeemisiä ulottuvuuksia ja tutkia, millaisia muutoksia kestävä tulevaisuus meiltä edellyttää arvojen, yhteiskunnan rakenteiden ja toiminnan tasolla. 

Megatrendit ovat useista ilmiöistä koostuvia isoja, pitkäkestoisia ja laajoja muutoksen kaaria. Ne sisältävät harvoin mitään aivan uutta ja yllättävä, mutta niiden avulla on mahdollista hahmottaa muutosten muodostamaa kokonaiskuvaa ja suuntaa. Megatrendit voivat auttaa myös kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen kannalta merkityksellisiin asioihin, asioiden välisiin suhteisiin ja vaikuttamisen paikkoihin.

Suomessa megatrendien parissa on työskennellyt muun muassa Sitra, jonka megatrendiselvityksessä (2023) nostetaan esille viisi keskeistä tulevaisuuden kehityskulkua: 

  • luonnon kantokyky murenee
  • hyvinvoinnin haasteet kasvavat
  • demokratian kamppailu kovenee
  • kilpailu digivallasta kiihtyy 
  • talouden perusta rakoilee. 
Sitran megatrendit 2023 kuvattuna ympyrädiagrammina.
Kuva: Sitra

Megatrendejä voi tarkastella kehityskulku kerrallaan, mutta niitä kannattaa katsoa myös kokonaisuutena, sillä megatrendit vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi onnistumme uudistamaan talouden perustaa, mahdollisuutemme vastata luonnon kantokyvyn murenemiseen paranevat. Megatrendeihin liittyy monia haasteita, joihin meidän olisi tärkeä tarttua välittömästi. Vaikka kyse on isoista kehityskuluista, megatrendeihinkin voi ja kannattaa vaikuttaa, sillä muutoin kohtaamme kehityskulut myöhemmin kriisien muodossa.

Seuraavaksi sukelletaan hieman tarkemmin Sitran megatrendeihin ja tarkastellaan niiden tarjoamia mahdollisuuksia koulujen tulevaisuustyölle.

Takaisin ylös

Merkittävin tulevaisuuteemme vaikuttava megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen. Se pitää sisällään monia muutoksia ilmaston kuumenemisesta luontokatoon ja merten tilan heikkenemiseen. Haasteet ovat suuria ja vakavia, mutta niihin on mahdollista tarttua panostamalla ekologiseen jälleenrakennukseen.

Koulutuksen rooli ekologisen jälleenrakennuksen onnistumisessa on suuri, ja sen avulla voimme onnistua uudistamaan yhteiskunnan kestävälle pohjalle. Tarvitsemme alalla kuin alalla rutkasti uutta osaamista mutta myös kykyä tehdä eettisiä valintoja ja halua osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Ekologinen jälleenrakennus edellyttää kokonaisvaltaista transformaatiota eli uudistumista myös arvojen, ihanteiden ja ajattelumallien tasolla. Siksi on kysyttävä,

  • millaisia päämääriä koulutus palvelee
  • millaisia ovat ajattelumallit ja maailmankuvat sen taustalla 
  • millainen on se tulevaisuus, jota koulutuksella tavoitellaan.
Takaisin ylös

Hyvinvointimme on koetuksella monesta näkökulmasta. Huoltosuhde heikkenee väestön vanhetessa ja haastaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveyden ongelmat ovat olleet kasvussa. Mielenterveysongelmien lisääntyminen on ollut suurta erityisesti nuorten keskuudessa. Ahdistusta aiheuttavat myös yleisen kuormituksen ja epävarmuuden lisääntyminen sekä ilmaston kuumeneminen. Ihmisen toiminnasta johtuva luonnonympäristöjen pirstaloituminen luo kasvualustaa uusille pandemioille.

Koulutuksen mahdollisuudet tukea hyvinvointia ovat moninaiset. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat jo osa opetussuunnitelmien perusteita. Tärkeää on kuitenkin myös hyvinvoinnin syvempi pohtiminen ja sen oivaltaminen, että hyvinvointimme on yhteen kietoutunut niin luonnon kuin ympärillämme olevien yhteisöjen hyvinvoinnin kanssa. Yksilökeskeisyyden sijaan tärkeää on kiinnittää huomiota myös hyvinvointia mahdollistaviin rakenteisiin ja ajattelumalleihin. Materiaalisen elintason rinnalla on yhä tärkeämpää korostaa myös muita hyvinvointitekijöitä, kuten osallisuutta, merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia toimia yhteisen hyvän edistämiseksi.

Takaisin ylös

Demokratian ihanteita ja pelisääntöjä haastetaan maailmanlaajuisesti osana geopoliittista valtataistelua ja samaan aikaan myös maiden sisällä. Yhä suurempi osa maapallon väestöstä asuu autoritaarisissa valtioissa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys horjuu ja sitä horjutetaan samaan aikaan, kun ihmiskunnan pitäisi pystyä yhdessä ratkomaan ekologisia kestävyyshaasteita. Kilpailu resursseista ja raaka-aineista kiihtyy. Maat pyrkivät vahvistamaan omaa huoltovarmuuttaan ja pyristelevät eroon haitallisista keskinäisriippuvuuksista.

Kouluissa rakennetaan tulevaisuuden yhteiskunnan arvoperustaa ja toimintakulttuuria. Tärkeää on, että lapset ja nuoret oivaltavat demokratian arvon ja oppivat toimimaan sen periaatteita noudattaen ja ettei demokratiaa opita vain teoriassa vaan myös käytännössä. Vahva osallisuuden kulttuuri lisää luottamusta ja luo tunnetta kuulumisesta yhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Myös kansainvälinen yhteistyö ja moninaisuuden hahmottaminen rikkautena rakentavat edellytyksiä yhteisen, kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Ymmärrys globaaleista keskinäisriippuvuuksista ja oman toiminnan vaikutuksista toisiin ihmisiin ja luontoon myös maapallon toisella puolella edistää kasvua vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.

Takaisin ylös

Teknologia sulautuu kaikkeen. Yhä useammin asioita automatisoidaan, tuotantoa ja toimintaa hajautetaan, ja vuorovaikutus tapahtuu etänä tai virtuaalisessa ympäristössä. Myös tapamme kirjoittaa tekstiä, kuunnella musiikkia, hoitaa pankkiasioita ja tehdä töitä on muutoksessa. Tekoäly näyttelee yhä suurempaa roolia elämän eri osa-alueilla, ja data on noussut yhdeksi aikamme tärkeimmistä talouden raaka-aineista. Datatalouden tulevaisuuteen liittyy suuria odotuksia, mutta samaan aikaan kriittiseksi kysymykseksi nousee, kuka datan omistaa ja kenellä siihen on pääsy. Miten dataa käytetään vastuullisesti? Kasvaako digijättien ylivalta vai onnistummeko luomaan datataloudelle luonnon, yhteiskunnan ja yksilön kannalta reilut pelisäännöt?

Digitalisaatio edellyttää meiltä jatkuvasti uutta osaamista. Digitaitojen merkityksestä on puhuttu jo pitkään, mutta sen rinnalla on yhä tärkeämpää puhua media- ja teknologialukutaidoista sekä digitaalisesta sivistyksestä. Kouluissa ja oppilaitoksissa tuleekin pohtia:

  • Miten verkossa toimitaan vastuullisesti ja toisia kunnioittaen? 
  • Miten huolehditaan omista oikeuksista ja yksityisyydestä? 
  • Miten varmistutaan tiedon oikeellisuudesta ja tunnistetaan ulkoapäin tulevat vaikuttamispyrkimykset ja datan vinoumat? 
  • Millaisia ovat teknologiakehitykseen liittyvät uhkat ja haasteet, entä mahdollisuudet? 
  • Millaisille pelisäännöille tulevaisuutta tulisi yhdessä rakentaa?
Takaisin ylös

Ihmiskunta on viimeisten vuosikymmenten aikana vaurastunut ennen näkemättömällä tavalla. Samaan aikaan ymmärrämme kuitenkin yhä paremmin, että vaurastuminen on tapahtunut luonnon ja tulevien sukupolvien kustannuksella ja että eriarvoisuus on kasvanut vaurauden keskittyessä yhä harvemmalle. Ekologinen kestävyyskriisi haastaa taloutta uudistumaan, ja se on myös monipuolistanut ymmärrystämme talouden pääomista. Resurssi- ja tulovirtojen ohella on kiinnitettävä huomiota elintärkeään luontopääomaan ja sosiaaliseen pääomaan sekä niiden vahvistamiseen. Vastuullisuusajattelu laajenee ja siirrymme syvemmälle kiertotalouteen.

Kestävä talous tehdään yhdessä. Se edellyttää meiltä, myös koulutuksessa, paitsi uudenlaista osaamista myös vanhojen ajattelumallien haastamista ja halua toimia toisin. Kasvu ja kilpailukyky eivät enää riitä talouden tavoitteiksi, jos päämääränä on ihmisen ja luonnon kestävä hyvinvointi. Tärkeää on oivaltaa, että talouden tulevaisuuteen voi vaikuttaa monilla eri tavoin ja erilaisissa rooleissa niin kansalaisena, kuluttajana, yrittäjänä tai vaikka asiantuntijana. Esimerkiksi kiertotalous ei ole vain kierrätystä vaan myös talouden uusia toimintamalleja ja palveluita, kuten jakamista, vuokraamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä. 

Takaisin ylös

Megatrendeihin liittyy suuria haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Jotta osaisimme tarttua näihin, meidän on osattava kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia. Ilman näkymää toivottaviin tulevaisuuksiin, saatamme päätyä tilanteeseen, jossa vain reagoimme muutoksiin ja ajaudumme kohti tulevaisuutta, jota kukaan ei toivonut tulevaksi tai joka on jonkun toisen sanelema. Jos horisontissa siintävät toivottavat tulevaisuudet, megatrendeihin liittyvät haasteet voivat toimia ponnistuslautoina muutokseen.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia megatrendien valossa ovat kuvituskuvan mukaan: Ekologinen jälleenrakennus, Vahva luottamus ja osallisuus, Reilu digimaailma, Korjaava ja uusintava talous, Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Kuva: Sitra
Tulevaisuuden mahdollisuuksia megatrendien valossa.

Toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu voi viheliäisten ongelmien maailmassa tuntua joskus vaikealta, mutta sekin on taito, jota voi harjoitella. Koulujen tulevaisuustyössä keskeistä on oivaltaa, että tulevaisuuksia on tästä hetkestä katsottuna monia ja voimme yhdessä vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Se, että tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa, tuo mukanaan vastuun rakentaa hyvää tulevaisuutta myös tuleville sukupolville. 

Takaisin ylös