Vinkkejä kulttuuritietoisuuden kehittämiseen ja opettamiseen

1.

• Ymmärränkö, kuinka moninaisista asioista kulttuurit koostuvat?
• Tiedostanko, että kulttuuri ilmenee kaikessa siinä, mitä teemme, ajattelemme tai ilmaisemme, esimerkiksi ruoassa, vaatetuksessa, käytöstavoissa, sosiaalisissa suhteissa, valtarakenteissa tai puheessamme?
• Tunnistanko kulttuurin historiallisen kerrostuneisuuden?
• Olenko tietoinen oman kouluni toimintakulttuurista?

2.

• Tunnistanko kulttuuri-identiteettien moninaisuuden?
• Huomioinko, että oppilaan tai opiskelijan kulttuuri-identiteetti voi vaihdella tilanteisesti?  
• Olenko varautunut siihen, että oppilas tai opiskelija saattaa haluta pitää katsomuksellisen identiteettinsä omana tietonaan ja esiintyä koulussa pelkästään koululaisena tai opiskelijana?

3.

• Ymmärränkö katsomustenkin olevan osa kulttuuria?
• Rohkaisenko havainnoimaan, erittelemään ja etsimään kulttuuria eri katsomuksista?
• Osaanko tunnistaa, ymmärtää ja opettaa arvioimaan katsomuksia määrittäviä ja niiden taustalla piileviä luonnollistuneita kulttuurisia uskomuksia?

4.

• Tiedostanko tuottavani kulttuurisia kategorioita käyttämällä kieltä?
• Osaanko opettaa näiden kategorioiden tunnistamista, erittelyä ja arviointia?

5.

• Tiedostanko oman asemani kulttuurin välittäjänä ja kulttuurisena vallankäyttäjänä?
• Osaanko asettua oman kulttuurisen taustani ja omien mielipiteitteni ulkopuolelle?

6.

• Rohkaisenko oppilaita ja opiskelijoita erittelemään ja arvioimaan kulttuurien välisiä jännitteitä?  
• Osaanko tukea dialogia ja ratkaista jännitteitä eri kulttuuritaustoista tulevien välillä?

Viisi kysymystä kulttuuritietoisuudesta

Luokan kunkin oppilaan tai opiskelijan annetaan valita itselleen viisi erilaista kulttuuri-identiteettiä määrittävää piirrettä, esimerkiksi sukupuoli, katsomus, etnisyys, kielitaito ja perhetyyppi (ydin-, uusio-, yh-perhe jne.). Valinnan tulisi kohdistua ainakin osittain sellaisiin piirteisiin, joita oppijalla itsellään ei ole. Vaihtoehtoisesti piirteet arvotaan. Oppijalla on näin viisi erilaista identiteettiä määrittävää piirrettä, joista jokainen voi tilannekohtaisesti olla määräävä. Edelleen hän voi joidenkin piirteiden perusteella kuulua enemmistöön, toisten perusteella vähemmistöön. Identiteettiä määrittävien piirteiden yhdistelmiä huomataan olevan enemmän kuin oppijoita luokassa.

Tehtäviä:

1. Kuvaile tilanteita, joissa jokin identiteettiä määrittävä piirre on toiminnan kannalta määräävässä asemassa, ja pohdi, miten muut piirteet vaikuttavat toimintaan.
2. Kuvittele, millaista olisi käydä koulua edellä valitulla tai arvotulla identiteetillä.
3. Pohdi, missä määrin kulttuuri-identiteetin voi valita tosielämässä itselleen.

Kun identiteettiä tarkastellaan yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta, identiteettiä määrittävien piirteiden risteämisestä johtuviin eroihin yksilöiden välillä viitataan tutkimuksessa termillä intersektionaalisuus.

Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2014 toimintakulttuuri määritellään kokonaisuudeksi, joka rakentuu seuraavista tekijöistä:

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Tehtäviä:

1. Opetussuunnitelman määritelmä koulun toimintakulttuurista on hyvin abstrakti. Kuvaile konkreettisemmin oman koulusi toimintakulttuuria ja sitä, millaisista osa-alueista se koostuu. Muista, että toimintakulttuuri voi olla erilaista eri luokka-asteilla.
2. Pohdi, miten kuvaamaasi toimintakulttuuria voi kehittää esimerkiksi seuraavien seikkojen valossa:

• oppiva yhteisö
• hyvinvointi ja turvallinen arki
• vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
• kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
• katsomuksellinen moninaisuus ja tasa-arvoisuus
• osallisuus ja demokraattinen toiminta
• yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen.

3. Arvioi, miten kuvaukseesi ja pohdintaasi vaikuttaa se, että olet itse kouluyhteisön jäsen ja sinulla on paljon kokemusta koulutyöstä. Vertaa tilannettasi antropologiin, joka tulisi kouluusi vuodeksi ja saisi tehtäväkseen laatia kuvauksen koulusi toimintakulttuurista. 

Yhteisölliset käytänteet voivat joissain tapauksissa olla ristiriidassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen yksilön vapauksia ja oikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Esimerkiksi eräissä Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maissa harjoitettava tyttöjen sukuelinten silpominen loukkaa oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Liberaaleissa yhteiskunnissa lähtökohtana pidetään sitä, että yksilön vapaudet ja oikeudet ovat ensisijaisia suhteessa yhteisöllisiin käytänteisiin. Sitä vastoin konservatiivisissa yhteiskunnissa yksilön vapaudet ja oikeudet saatetaan tulkita toissijaisiksi suhteessa yhteisön oletettuun etuun.

Aineistot

• Aineisto 1 – Solidaarisuus.fi: silpomisen syyt
• Aineisto 2 – THL-blogi: silpomisen ehkäisy

Tehtäviä:

1. Selvitä, mistä syistä tyttöjen sukuelimiä silvotaan ja miten sitä voidaan ehkäistä. Hyödynnä aineistoja 1 ja 2.
2. Analysoi, miten pakkoavioliittoajattelu ja sukupuolten seksuaalioikeus ja -terveys näkyvät tai ovat menneisyydessä näkyneet jossakin maailmanuskonnossa.
3. Pohdi, millä tavalla konservatiivisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa pitäisi suhtautua liberalistiseen ajattelutraditioon nojaavaan YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.