Luvun tavoitteena on muodostaa oppilaalle käsitys siitä, mikä Raamattu on ja mitä eroja tai yhtäläisyyksiä sillä on esimerkiksi uskonnon oppikirjan kanssa. Tutkitaan Raamattua ja havainnollistetaan käsitettä pyhä.
Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman a) tavoitteet T1, T2, T3, T7, b) laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1, L2, L4 sekä c) sisältöalueista S1, S3.
Raamattu on kristittyjen pyhä kirja
Tällä sivulla
Luokkaan voi askarrella Raamattupuun, jossa on kaksi haaraa, Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Vanha testamentti -haaraan voi laittaa oksan ”Jumala” ja siihen lehtiä, esimerkiksi ”maailman luominen” ja ”aika ennen Jeesusta”, ja Uusi testamentti -haaraan oksiksi muun muassa "Jeesus" ja "evankeliumit".
Raamattupuun voi versioida myös vihkotyöskentelynä, jos sitä ei voida askarrella opetustilaan. Puuta voi hyödyntää kaikissa jakson luvuissa.
Sana Raamattu tulee kreikankielisestä, kirjoituksia tarkoittavasta sanasta grammata (γράμματα). Raamattu on suullisesta perimätiedosta muodostunut kirjojen kokoelma. Vaikka Raamattu on kaikkien kristittyjen yhteinen kirja, eri kirkkokunnissa on käytössä toisistaan poikkeavia Raamatun sisältökokonaisuuksia.
Luokassa voi olla pöydällä 4–5 erilaista Raamattua. Oppilaat havainnoivat niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Todetaan havaintojen perusteella, millainen kirja Raamattu on ulkoisesti. Myös sisältöä voidaan tarkastella ryhmän valmiuksien mukaan. Luokan Raamattupuuhun voidaan liittää Raamattuun ja sen käyttöön liittyviä sanoja, esimerkiksi Jumalan tahto, elämänohjeita, eri kielet, kirjakäärö ja pyhä.
Pyhä-käsitettä voidaan jäsentää esimerkiksi tarkastelemalla ikonia, tavallista kirjaa, ristiä, karkkipussia, Raamattua ja puhelinta samalla pohtien, mitkä niistä kuuluvat kirkkoon tai ovat kirkon kannalta tärkeitä asioita.
Tehtävä 1 harjoittaa kirjoitustaitoa: oppilas kirjoittaa itse tai mallista Onnin ja Annin kirjoihin sanan Raamattu. Oppilas saattaa tarvita ohjausta, jos hän tulkitsee tehtävänantoa niin, että on tarkoitus valita, kumpi kirjoista on Onnin ja kumpi Annin. Toki tehtävää voi laajentaa myös siihen suuntaan.
Lisää kirjoitusharjoitusta tarvitseva oppilas kirjoittaa sanan myös kirjainkorteilla (tehtävä 2).
Raamattu-sanan kirjaimista voidaan keksiä myös muita sanoja tai nimiä, kuten tehtävässä 3 (matta, Tatu, aamu, Tamara, tuma, muta, Martta, Aatu jne.) ja kirjoittaa niitä kirjainkorteilla ja vihkoon.
Tehtävä 4 on luetun ymmärtämistä harjoittava tehtävä, jossa oppilas tunnistaa Raamattu-sanat. Tehtävästä saa paritehtävän esimerkiksi niin, että oppilaat kyselevät toisiltaan kysymyksiä tekstistä.
Bonustehtävä on yksilötehtävä, jossa oppilas miettii, missä hän voisi lukea Raamattua. Tilanne piirretään vihkoon.
Raamattu kanonisoitiin eli määriteltiin yhdeksi kokonaisuudeksi 300-luvun lopulla vastaamaan sisällöltään nykyistä Raamattua, kun päästiin yksimielisyyteen siitä, mitä kirjoja sisällytetään Uuteen testamenttiin.
Ortodoksisen ja katolisen kirkon käytössä oleva Vanha testamentti perustuu hepreankielisen tekstin kreikankieliseen käännökseen (Septuaginta). Se sisältää myös toissijaiset (deuterokanoniset) apokryfikirjat, joita on 11 kappaletta. Ortodoksinen kirkko Suomessa käyttää samaa, vuodelta 1992 peräisin olevaa Raamatun suomennosta kuin luterilainen kirkko.
Raamattu on maailman laajimmalle levinnyt kirja. Sen osia voi lukea yli tuhannella kielellä.