Luvun tavoitteena on tuoda esille suuren viikon tärkeät tapahtumat. Kristillisen kirkon ja kristinuskon kannalta niitä ovat suuren torstain ehtoollisen asettaminen ja sunnuntain Kristuksen ylösnousemus.
Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman a) tavoitteet T1, T2, T3, T4, b) laaja-alaisen osaamisen tavoite L2 sekä c) sisältöalueista S1, S2, S3.
Suuri viikko - Kristuksen ylösnousemus
Suurta viikkoa käsitellään oppikirjassa pääasiassa kuvien kautta. Oppilaiden kanssa tulisi tarkastella erityisesti tässä luvussa olevia, aiheeseen keskeisesti liittyviä ikonikuvia (s. 153 ja s. 157) ja niiden kuvakerrontaa. Kuvien tarkastelu kehittää oppilaan kuvanlukutaitoa ja siihen liittyvää kuvien analysointia ja päättelykykyä. Ikonikuvien lukemisesta lisää kohdassa Tietoa opettajalle.
Suuren viikon tapahtumiin voidaan perehtyä tarkemmin oheisten Raamatun kertomusten avulla. Opettaja voi lukea tai oppilaiden valmiuksien mukaan luettaa ne heillä. Suurella viikolla on hyvä tutustua myös kirkon liturgiseen elämään ja jumalanpalveluksiin joko käytännössä tai eri medioita hyödyntäen.
Oppitunneilla ennen pääsiäistä opetellaan ylösnousemustropari. Samoin oppilaita tulee myös valmistaa pääsiäisen jälkeen olevan kirkkaan viikon koululaisliturgiaan. Ellei lukuvuoden alussa ole saatu lupaa vanhemmilta tai lasten huoltajilta koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta, on se tähän liittyen tehtävä ajoissa. Pääsiäisliturgia ja muut mahdolliset koululaisjumalanpalvelukset tulee merkitä koulun vuosisuunnitelmaan jo edellisenä keväänä.
Ristiinnaulitsemisen ikoni (s. 153): Jeesuksen kanssa ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle. Toinen ryöväreistä uskoi, että Jeesus on Jumalan Poika, ja sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus lupasi hänelle paikan paratiisissa. Tapahtuman vuoksi joissakin ortodoksisissa risteissä on vinottainen poikkipuu. Sen toinen pää osoittaa ylös ja toinen alas. Jeesuksen pään päälle laitettiin kyltti, jossa oli hänen tuomionsa syy: INRI = Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum eli ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Teloituspaikka oli kaupungin muurien ulkopuolella. Sitä kutsuttiin Golgataksi, Pääkallon paikaksi. Paikka oli valkoista kiveä ja muistutti pääkalloa.
Ylösnousemusikoni (s. 157): pääsiäisikoni kuvaa Kristuksen käyntiä kuoleman valtakunnassa, Tuonelassa. Ylösnousseen Kristuksen vaatteen väri on vaalea oranssi tai valkoinen. Ikonin alalaidassa oleva musta aukko symboloi Tuonelaa. Kahleissa oleva hahmo on Tuonelan vanki. Kristus polkee ristin jalkoihinsa ja nostaa Tuonelasta ensimmäiset ihmiset, Aadamin ja Eevan. Ikonin vasemmalla puolella ovat kruunupäiset kuninkaat, parrakas Salomo ja parraton Daavid. Heidän takanaan näkyy Johannes Kastaja ja hänen vieressään Daniel heprealaispäähineineen. Oikealla puolella ikonissa on useita Vanhan testamentin henkilöitä, esimerkiksi Mooses, todistamassa, että Jeesus oli luvattu Messias. Ikonissa enkeli kannattelee “kunniallista ja eläväksi tekevää ristiä”.
Kristus on noussut kuolleista
Varhain sunnuntaiaamuna Jeesuksen äiti Maria ja joukko muita naisia saapuivat Jeesuksen haudalle. Juutalaisen tavan mukaan heidän tarkoituksenaan oli voidella ruumis hyvän hajuisilla öljyillä. Haudalla he hämmästyivät. Enkeli oli haudan edessä ja haudan suun peittänyt raskas kivi oli poissa. Hauta oli tyhjä, siellä oli vain käärinliinat. Enkeli sanoi naisille: ”Älkää pelätkö. Te etsitte Jeesusta. Hän ei ole täällä. Kristus on noussut kuolleista.”
Enkeli antoi naisille tehtävän. Heidän piti lähteä heti opetuslasten luo kertomaan näkemästään. Kuolleista ylösnoussut Kristus tuli matkalla heitä vastaan. Oli kulunut kolme päivää hänen kuolemastaan ristillä. Oli toteutunut se, mitä oli ennustettu.