Luvun tavoitteena on tutustua uskontojen juhliin ja siihen, miten niitä vietetään. Vertaillaan erilaisia tapoja viettää juhlia ja vahvistetaan ortodoksisen pääsiäisenviettotavan ymmärrystä. Opitaan käsitteet ramadan ja hanukka sekä niiden yhtäläisyys lahjojen antamiseen jouluna. Osataan yhdistää paasto ja juhla ja niiden yhtäläisyys muihin uskontoihin.
Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman a) tavoitteet T1, T4, b) laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1, L2, L4 sekä c) sisältöalueista S2.
Juhlat kertovat uskonnosta
Juhlien käsittelyssä voi käyttää käsitekarttaa, jossa esillä on kolme uskontoa. Uskontoihin liitetään niihin kuuluvia juhlia, joita kuvataan juhliin liittyvillä asioilla ja tavoilla. Omaksumisvaiheessa voi käyttää väittämiä ja yhdistelytehtäviä.
Juhlien käsittelyssä voi käyttää niihin liittyviä, kirjassa olevia kuvia. Oppilaan tehtävänä on kertoa ja analysoida kuvan välittämää tietoa. Mihin uskontoon juhla tai tapahtuma liittyy, ja millä perusteella oppilas on päätellyt niin? Oppilas voi hyödyntää jo omaksumaansa tietoa siitä, miksi pääsiäinen on kristityille tärkeä juhla.
Juutalaisen uskonnon vanhin tunnuspiirre on seitsenhaarainen kynttiläjalka (menorah), jonka kerrotaan symboloivan Mooseksen palavaa pensasta. Miehet peittävät rukoillessaan ja synagogassa päänsä pienellä pyöreällä päähineellä, kipalla. Myös ei-juutalaisten on käytettävä sitä synagogissa. Uskonnollisissa tilaisuuksissa naiset voivat peittää päänsä huivilla.
Islamin uskonnossa pukeutumissäännöt koskevat sekä miehiä että naisia: molempien on peitettävä awransa. Se, minkä ihmisruumiin alueen awran katsotaan kattavan, vaihtelee eri tulkinnoissa. Musliminaiset käyttävät usein huivia. Huivi voi peittää hiukset tai niiden lisäksi myös kaulan ja hartiat. Asu voi myös peittää koko vartalon ja kasvot silmiä lukuun ottamatta. Islamilaisissa perheissä syödään ramadanin päätteeksi juhla-ateria.
Roomalaiskatolisissa maissa jouluseimen esille laittaminen on yleistä kodeissa ja julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa ja jopa kadun varsilla.