Luvun tavoitteena on vahvistaa oppilaan ymmärrystä käsitteistä kristinusko, islam ja juutalaisuus. Mietitään, miten ne eroavat toisistaan ulkoisesti ja havainnoidaan esimerkiksi rakennuksia ja ihmisten vaatetusta uskonnollisina tunnusmerkkeinä.
Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman a) tavoitteet T1, T4, b) laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1, L2, L4 sekä c) sisältöalueista S2.
Uskonnoissa on erilaisia tapoja
Muihin uskontoihin ja niiden tapoihin tutustuminen voidaan aloittaa vierailemalla (jos mahdollista) kyseisten uskontojen jumalanpalveluspaikoissa. Vierailu voisi tapahtua esimerkiksi yhdessä toisen uskonnon opettajan kanssa. Jos se ei ole mahdollista, hyödynnetään kyseiseen uskontoon liittyvää materiaalia, jota löytyy mm. netistä ja kyseisen uskonnon oppimateriaaleista.
Periaatteena on tutustuttaa oppilas ekumeenisessa ja uskontodialogisessa hengessä muihinkin kuin vain omaan uskontoon. Oppilaassa pyritään luomaan toista uskontoa arvostava ja kunnioittava asenne. Se vahvistaa myös oppilaan oman uskonnon tuntemusta ja suhtautumista siihen.
Syvemmässä tarkastelussa uskontojen moninaisuuden hahmottamista voidaan havainnollistaa käsitekartalla, jossa lukee "kristinusko" (ortodoksisuus, luterilaisuus, roomalaiskatolisuus) ja "ei-kristinusko" (islam, juutalaisuus).
Karttapohjaan voidaan havainnollistaa uskontojen maantieteellistä sijoittumista esimerkiksi uskontojen tunnusmerkeillä: Israel – synagoga, Eurooppa – kirkko, arabimaat/Lähi-itä – moskeija. Tarkastelu voidaan aloittaa näiden kolmen uskonnon yhteisellä asialla, esimerkiksi sillä, milloin uskonnossa on pyhä- tai lepopäivä.
Pukeutumistapoja voidaan tarkastella käyttäen esimerkkeinä ortodoksijuutalaisia tai naisten pukeutumista islamin uskonnossa huomioiden kuitenkin, että nämä säännöt vaihtelevat kyseisissä uskonnoissa eri maissa.
Tyypillisiä esineitä uskonnoista löytyy runsaasti. Yhtäläisyyksien ja erojen tarkastelussa asioiden ja ilmiöiden havainnollistettu ja konkretisoitu pohdiskeleva tutkiminen on olennaista.
Eri uskontojen ominaispiirteistä voi laatia kuvakoosteen laittamalla taulukkoon uskonnon ja siihen kuuluvan kuvan. Kirjassa on kuvia, jotka liittyvät paitsi ortodoksisuuteen ja katolisuuteen, myös islamiin, buddhalaisuuteen ja juutalaisuuteen.
Lepo- tai pyhäpäivä on kristinuskossa sunnuntai, juutalaisuudessa sapatti (alkaa perjantaina auringonlaskusta ja päättyy lauantaina auringonlaskuun) ja islamissa perjantai. Uskontoihin kuuluvia tunnusmerkkejä ovat kristittyjen risti, juutalaisten viisisakarainen tähti ja islamin kuunsirppi ja tähti.
Suomessa luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 70 % ja ortodoksiseen kirkkoon noin 1,1 % väestöstä. Juutalaiseen seurakuntaan kuuluu noin 1 500 henkeä, lähinnä Helsingissä ja Turussa. Islaminuskoisia on Suomessa noin 60 000 ja katolisen kirkon jäseniä noin 15 000.
Luterilaisen kirkon johtajan, arkkipiispan, istuin on Turussa. Sekä ortodoksisen että katolisen kirkon arkkipiispan istuimet sijaitsevat Helsingissä, jossa on myös pääosa muslimeista. Juutalaisten pääsynagoga ja koulu ovat nekin Helsingissä.
Ortodokseja on eniten Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Roomalaiskatolisen kirkon seurakuntia on paitsi pääkaupunkiseudulla, myös mm. Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kouvolassa ja Oulussa. Roomalaiskatolisella kirkolla on vuonna 1986 perustettu birgittalaisluostari Turussa.