Ortodoksisuus näkyy ja kuuluu

Tällä sivulla

Luvun tavoitteena on oppia tunnistamaan ortodoksinen kirkko tai tsasouna niiden ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Perehdytään myös siihen, mitä varten ne ovat olemassa tietynlaisina rakennuksina. Esitetään käsitteet jumalanpalvelus, pappi, suitsuttaminen ja kirkkokuoro, jotka opitaan yhdistämään em. rakennuksiin. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille, miten ortodoksisuus näkyy mediassa sekä miten ortodoksinen ja luterilainen jumalanpalvelus eroavat toisistaan. Opitaan käsite virsi ja sen erot ortodoksiseen kirkkolauluun.

Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman

  • tavoitteet T1, T2, T3, T4
  • laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1, L2, L4
  • sisältöalueista S1 ja S2.

Sisällön käsittelyssä voidaan lähteä liikkeelle aukeaman tarkastelusta ja tutkia sivulla 14 olevan rakennuksen ominaispiirteitä. Lisäksi voidaan tutkia sivun 16 rakennusta ja tehdä kuvien pohjalta johtopäätöksiä siitä, millainen rakennus tsasouna on. Samalla periaatteella voidaan tarkastella sivulla 19 olevia rakennuksia ja selvittää, mitkä ovat niiden tyypilliset elementit. Tarkastelujen pohjalta voidaan määritellä, millaisia rakennuksia ovat tsasouna ja kirkko, ja mitkä ovat niiden ulkoiset erot ja yhtäläisyydet. Internetistä voidaan hakea lisää kuvia ja niitä tutkimalla tehdä enemmän johtopäätöksiä kirkkorakennuksista. Tähän voidaan liittää myös rakennusten tarkastelu sisältä kuvamateriaalien avulla, ja niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä.

Toinen keskeinen sisältöaihe liittyy siihen, minkä vuoksi ja mitä tarkoitusta varten kyseiset rakennukset ovat olemassa. Ortodoksisen kirkon ja seurakuntien YouTube-kanavilla sekä Yleisradion tallenteiden avulla voi tutustua kirkkorakennuksiin ja samalla ortodoksisen kirkon medianäkyvyyteen Suomessa. Jumalanpalvelusten tarkastelussa voi tutustua luterilaiseen jumalanpalvelukseen ja virsilauluun verkkotallenteita hyödyntäen sekä määritellä niitä tutkimalla, millainen on luterilainen jumalanpalvelus ja kirkkorakennus. Jos oppilailla itsellään ei ole näitä mahdollisuuksia, asiat käsitellään opettajajohtoisesti havainnollistaen.

Tehtävässä 1 harjoitellaan ortodoksiseen kirkkoon keskeisesti kuuluvia käsitteitä ja opitaan tunnistamaan niitä. 

Tehtävä 2 kokoaa kuvien yhteisen tekijän eli sen, että ne kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon.

Tehtävissä 3 ja 4 oppilas harjoittelee ongelmanratkaisua ja luetun ymmärtämistä.

Myös tehtävässä 5 tunnistetaan ortodoksiselle kirkkorakennukselle yhteisiä piirteitä.

Bonustehtävä on tiedonhakutehtävä, jossa hakusanana voidaan käyttää sanaa sipulikupoli tai liekkikupoli. Opettaja voi kertoa oppilaille, mistä nimet tulevat.

Suomessa on kirkkoja ja tsasounia yhteensä noin 140. Arkkitehtuuriltaan kirkot voidaan jakaa pääsääntöisesti neljään tyyppiin. 

Ensimmäisen tyylisuunnan muodostavat 1800-luvun alkupuolella rakennetut kirkot. Niitä edustavat Pyhän Nikolaoksen kirkko Kotkassa, Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko Turussa, Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Haminassa sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkko Helsingissä. 

Venäläistyyliset, 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa rakennetut punatiiliset kirkot ovat toinen selkeä tyylisuunta. Niitä edustavat Uspenskin katedraali Helsingissä, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko Tampereella sekä Pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa. Samaa tyylisuuntaa ovat myös ns. Venäjän vallan aikaiset sotilaskirkot Pyhän Ristin kirkko Kouvolassa ja Pyhän Nikolaoksen kirkko Vaasassa. 

Kolmannen selkeän arkkitehtonisen tyylikokonaisuuden muodostavat em. aikakauteen sijoittuvat, aikakautensakin vuoksi pohjoisvenäläistä arkkitehtuuria edustavat puurakenteiset kirkot, kuten Pyhän Elian kirkko Ilomantsissa tai Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko ja Pyhän Johannes Kastajan kirkko Taipaleen ortodoksisessa seurakunnassa. 

Sotien jälkeen 1950-luvulla rakennetut kirkot muodostavat neljännen kirkkoarkkitehtonisen kokonaisuuden. Yhteistä näille kirkoille on, että itse asiassa niissä ei ole samalla tavalla yhteneviä piirteitä kuten aiemmissa tyylikokonaisuuksissa. Esimerkkejä näistä ovat Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko Mikkelissä, Profeetta Elian kirkko Iisalmessa, Kristuksen kirkastumisen kirkko Kajaanissa ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko Lahdessa. 

Suomen vanhin ortodoksinen kirkkorakennus on pohjoisvenäläistä tyyliä edustava Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Lappeenrannassa. Se valmistui vuonna 1785.