Aksios
Luvussa käsitellään Jeesuksen ihmetekoa, jossa hän herättää nuoren tytön kuolleista. Tavoitteena on kertomuksen avulla osoittaa, että Jeesus ei ollut tavallinen ihminen. Opitaan myös käsite synagogan esimies.
Onni ja Anni -kertomus antaa oppilaalle tietoa siitä, miten ortodoksisessa kirkossa muistellaan edesmenneitä lähimmäisiä.
Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman
Oppilaat voivat tarkastella sivun 114 kuvassa esiintyvää tilannetta ja pohtia, mitä kukin siinä mahtaa sanoa. Tämän jälkeen siitä voi laatia yhden tai useamman vuoropuhelun oppilasmäärästä riippuen. Onni ja Anni ‑kertomusta lukiessa tai kuunnellessa voi tutkia sivun 117 kuvaa.
Tehtävässä 1 oppilas miettii asioita, jotka ovat tärkeitä, kun ollaan sairaana. Mitä pitäisi huomioida, jotta sairaudesta toipuu? (Lepo, juoma, lääke, kuumemittari.)
Tehtävässä 2 oppilas täydentää lauseet sopivilla sanoilla. Valittavat sanat ovat alla laatikossa.
Tehtävässä 3 oppilas kirjoittaa tai piirtää vihkoonsa, mitä hän toivoisi toisten tekevän hänelle, kun hän itse on sairas. Oppilas voi kuvitella tai muistella tilannetta, jossa on ollut sairaana ja mitkä asiat tuntuivat silloin hyvältä.
Tehtävässä 4 oppilas piirtää tuohuksia vainajien muistelupöydälle. Vainajien muistelupöydästä voi ensin yhdessä katsoa kuvia ja keskustella, mitä muistelupöydällä tarkoitetaan, missä se sijaitsee kirkossa ja milloin siihen voi viedä tuohuksia. Oppilas voi piirtää kuvaan niin monta tuohusta kuin haluaa.
Tehtävässä 5 Onnin ja Annin mummi on kuollut ja oppilas miettii, mitä tehdään ennen mummin hautaamista. (Muistopalvelus eli panihida, viedään sairaalaan, puetaan juhlavaatteisiin, pidetään hautajaiset kirkossa.)
Bonustehtävässä oppilas lukee sivulla olevan rukouksen sairaan puolesta. Tehtävässä pitää kirjoittaa omin sanoin viivoille, mitä rukouksessa pyydetään. Kaksi asiaa riittää, vaikka rukouksessa pyydetäänkin useampaa asiaa.
Ortodoksisessa kirkossa toimitetaan panihida hautajaisten jälkeen kolmantena, yhdeksäntenä ja neljäntenäkymmenentenä päivänä kuolemasta. Seuraavat ajankohdat ovat kuusi kuukautta ja vuosi kuoleman jälkeen sekä aina vainajan kuolinpäivänä.
