Paasto on valmistautumista juhlaan

Tällä sivulla

Luvussa tarkastellaan paastoon kuuluvia asioita, erityisesti kirkollisen paaston tarkoitusta osana jouluun ja pääsiäiseen valmistautumista. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja nimeämään kirkkovuoden kaksi keskeisintä paastojaksoa. Lisäksi oppilaan pitää kyetä soveltamaan joitakin paastoon kuuluvia asioita omaan toimintaansa ennen joulua ja pääsiäistä. Tavoitteena on, että oppilas pohtii yleisesti omaa toimintaansa esimerkiksi suhteessa toisiin ja sääntöihin.

Luvussa toteutuvat opetussuunnitelman

  • tavoitteet T1, T2, T3, T4, T5, T7
  • laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1, L2, L3, L4
  • sisältöalueista S1, S2, S3.

Oppilaiden tulee keskustella ja pohtia paaston merkitystä yleisesti sekä oppilaan omassa toiminnassa. Keskustelun virikkeeksi voi käyttää kirjan sivun 144 kuvaa. Harjoituskirjan tehtäviä mukaillen voi laatia paastoasioiden luettelon. Opettaja voi esittää listauksen asioista, joista oppilaiden tehtävänä on tunnistaa ne, jotka kuuluvat paastoon.

Tehtävässä 1 oppilas ympyröi asioita, jotka kuuluvat paastoon. Tehtävän alussa voi ensin keskustella, mitä kuvat esittävät ja mihin tilanteisiin ne voisivat liittyä. Kuvista itselle tutut asiat voi värittää. 

Tehtävässä 2 oppilas miettii, mitä voisi parantaa koulussa, kotona tai omassa harrastuksessa. Opettaja voi ohjata antamalla lisävihjeitä. Voidaan pohtia, mitä oppilas voisi parantaa esimerkiksi koulutehtävissä, käyttäytymisessä tai omien tavaroiden huolehtimisessa. 

Tehtävä 3 on täydennystehtävä, jossa oppilas poimii laatikosta sopivat sanat lauseisiin. (Joulupaasto alkaa marraskuun puolivälissä ja päättyy joulupäivänä. Keväällä valmistaudutaan pääsiäiseen. Suuri paasto kestää keväällä kuusi viikkoa ja päättyy Kristuksen ylösnousemusjuhlaan pääsiäissunnuntaina.)

Tehtävässä 4 oppilas auttaa Onnia ratkaisemaan matematiikan tehtävät. Oppilaat voivat itse keksiä lisää laskuja, joissa summa tai erotus on 40.

Tehtävässä 5 oppilas miettii, miten voisi paremmin muistaa lähimmäisiään. Ennen tehtävää voi keskustella yhdessä, mitä lähimmäisen muistamisella tarkoitetaan.

Tehtävässä 6 oppilas miettii, mistä voisi luopua. Sivulle piirretään kuva siitä asiasta tai tavarasta, josta voisi tai haluaisi luopua. Piirroksia voi esitellä toisille ja perustella omia valintoja. Oppilaat voivat myös miettiä muita asioita, mistä haluaisivat luopua. 

Bonustehtävässä oppilaat pohtivat pareittain laskiaisen merkitystä paastossa. Miksi paaston alkua kutsutaan laskiaiseksi? Pohdinnan jälkeen selitys kirjoitetaan vihkoon. Lisäksi oppilaat voivat pohtia, mistä laskiainen on heille tuttu ja mitkä asiat kuuluvat laskiaiseen.

Joulua ja pääsiäistä vietetään eri aikoina lännen ja idän kirkoissa. Lännen kirkossa joulua vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaan. Tällöin jouluaatto on 24.12. ja joulupäivä 25.12. Katolinen, luterilainen ja Suomen ortodoksinen kirkko viettävät joulua ja pääsiäistä gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Juliaanisen kalenterin mukaan jouluaatto on 6.1. ja joulupäivä 7.1. eli 13 päivää gregoriaanista myöhemmin. Esimerkiksi Venäjällä joulua vietetään juliaanisen kalenterin mukaan.

Ortodoksiset maat kuten Kreikka, Kypros, Bulgaria ja Romania viettävät puolestaan joulua gregoriaanisen kalenterin mukaan, mutta pääsiäistä he viettävät juliaanisen kalenterin mukaan.