Raamatun ensimmäinen kertomus

Tavoitteet ja sisällöt

Luvun tavoitteena on perehdyttää tarkemmin Vanhan testamentin keskeisimpään kertomukseen Jumalasta maailman ja ihmisen luojana.

Luvussa toteutuvat a) opetussuunnitelman tavoitteet T1,T3,T4 b) laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L1,L2, L4,L5,L6 sekä c) sisältöalueista S1,S2,S3.

Käsitteet

alkukertomus, luoja, paratiisi, kielletty hedelmä.

Kuvatehtävä

Katso sivun 15 kuvaa. Keitä kuvassa on? Missä he ovat, mitä he tekevät? Miltä heistä tuntuu? Mitä muuta näet kuvassa?

Oppilaiden kanssa voidaan katsoa myös sivun 17  kuvaa, jossa Adam nimeää eläimiä. Mitä eläimiä he tunnistavat kuvasta? Entä mitä ensimmäisen sivun kuvat kertovat Raamatun ensimmäisestä kertomuksesta? Ensimmäisessä kuvassa Adam ja Eeva ovat alasti ja toisessa kuvassa he ovat verhoilleet itseään lehdillä. Asuessaan paratiisissa he eivät tunteneet häpeää alastomuudesta, siinä ei ollut mitään erityistä tai noloa. Vasta kun he menivät syömää kielletyn puun hedelmää, he tajusivat siinä samassa olevansa alasti - ja se nolotti heitä. Se oli yksi rangaistus siitä, että he rikkoivat Jumalan antaman käskyn. Tässä yhteydessä voidaan keskustella siitä miten helppoa tai miten hankalaa on noudattaa ohjeita ja sääntöjä. Koulussa, kotona ja liikenteessä on sääntöjä. Millaisia rangaistuksia niiden noudattamatta jättämisestä oppilaille on seurannut?

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

  1. Oppilaiden kanssa voidaan ottaa Raamatun ensimmäinen kertomus esille. Samalla luetaan siis sanat, joilla Raamattu alkaa (1.Moos 1-3). Oliko kertomus oppilaille tuttu? Millaisia muita näkemyksiä oppilaat ovat kuulleet maailman synnystä? Mitä tiedemiehet kertovat, entä millainen kertomus Kalevalassa on?
     
  2. Millaiseksi oppilaat ajattelevat paratiisin? Taululle/paperille voidaan kirjoittaa sana ”paratiisi”. Jokainen oppilas voi käydä kirjoittamassa tai piirtämässä asioita, joita heidän paratiisiinsa kuuluisi. Yhdessä voidaan sitten tutkia toistuiko samat asiat. Paratiisin voidaan ajatella tarkoittavan täydellistä ja hyvää paikkaa. Millainen olisi oppilaiden mielestä täydellinen koulu? Mitä konkreettisia asioita koulussa olisi? Millaista kouluruokaa siellä tarjottaisiin? Millaisia oppiaineita siellä opetettaisiin ja miten siellä kohdeltaisiin toisia? Keskustelun ideana ei ole tuottaa vastauksia: ”kouluruuaksi pizzaa joka päivä ja joka oppitunti pelaamista”, vaan pohdintaa siitä millainen ravinto olisi oikeasti hyvää ja millaisia taitoja oppilaiden mielestä jokaisen tulisi hallita.
     
  3. Raamatussa Jumala totesi kaiken luomansa hyväksi. Jokainen oppilas voi vuorotellen kertoa mistä ovat kiitollisia: ”Olen kiitollinen siitä, että maailmassa on .., koska..”. Eli oppilaat myös perustelevat mielipiteensä. Samalla voidaan kysyä, että ovatko muut kiitollisia samasta asiasta. Keskustelua voidaan jatkaa pohtimalla miten meidän tulisi varjella maailmaa, joka meille on annettu. Tähän liittyen oppilaiden kanssa voi askarrella maapallot värittämällä paperia sinisellä ja vihreällä vesivärillä. Kun paperi kuivuu, leikatkaa siitä pallo ja liimatkaa vihkoon kiinni. Maapallon ympärille voi keksiä yhdessä sääntöjä ihmisille, jotta maapallo pysyisi täydellisenä paikkana elää. Opettaja voi ohjata ajattelemaan ympäristöä ja ihmisten keskinäistä toimintaa.
     
  4. Mitä oppilaat muistavat ortodoksisesta paastosta ja ruokasäädöksistä paaston aikana? Mitä aikuiset voivat jättää syömättä (maito- ja lihatuotteet sekä kananmunat) entä lapset (herkut: makeiset, limsat, pizzat)?
     
  5. Askarrelkaa maapallot värittämällä paperia sinisellä ja vihreällä vesivärillä. Kun paperi kuivuu, leikatkaa siitä pallo ja liimatkaa vihkoon kiinni. Keksikää yhdessä sääntöjä ihmisille, jotta maapallo pysyisi täydellisenä paikkana elää. Opettaja voi ohjata ajattelemaan ympäristöä ja ihmisten keskinäistä toimintaa. Kirjoitetaan näitä ajatuksia maapallon viereen.

Verkkotehtäviä

Lisätietoa opettajalle

Luomiskertomus on kirjoitettu ihmisille, joilla ei ollut modernia käsitystä tieteestä. Luomiskertomus on tarinan muotoinen ja sen päätehtävä on osoittaa Jumala kaiken alkuunpanijana. Ortodoksisen kirkon käsityksen mukaan luomiskertomus ei ole ristiriidassa luonnontieteen alkuräjähdyksen kanssa.

Miksi Jumala on Isä eikä äiti? Lähi-Idän ajattelun mukaan isä on elämänantaja ja nainen on kuin maa, johon sato kylvetään. Siksi Raamatun Jumala ei ole äiti vaan isä. Myös kuningas ymmärrettiin elämän ylläpitäjänä. Siksi Jumalaa kutsutaan usein myös Kuninkaaksi.

Lähi-Idässä ajateltiin myös, että olio tulee näkyväksi ja eläväksi vasta sitten kun se on lausuttu ääneen. Siksi luominen tapahtui ”Jumalan sanan voimalla”. Jumalalla ei ollut mitään ainetta, joista hän loi maailman. Ihmisen hän sen sijaan loi maan tomusta.

Kielletty hedelmä: Jumalan antama kielto koski ruokaa. Ensimmäinen ihminen oli tottelematon ruuan takia. Kielletty hedelmä oli ensimmäinen paastosääntö. Ortodoksisessa kirkossa ja monissa uskonnoissa on paastoaikoja, jolloin vältetään eräitä ruokia. Se on yksi tapa osoittaa, että pystyy pitämään lupauksen.

Kirkossa on useita paastoaikoja. Ortodoksisen kirkon opetuksen mukaan tärkeään juhlaan valmistaudutaan paastolla. Kirkon opetuksen mukaan ei syödä herkkuja ja siitä säästyneet rahat voi antaa hyväntekeväisyyteen. Aikuiset välttävät lihan syöntiä herkkujen lisäksi.

Ihmiset ovat pohtineet, missä Paratiisi on sijainnut? Ortodoksisen kirkon ajattelun mukaan Paratiisi ei ole paikka.  Se tarkoittaa olotilaa Jumalan lähellä ja hänen jatkuvan huolenpitonsa alla. Kun ihminen karkotettiin Paratiisista, se tarkoitti Jumalan läheisyydestä pois joutumista. Ihmisen tuli ryhtyä tekemään työtä elantonsa eteen. Lähi-idässä oli kuivaa ja vettä oli vähän. Siksi Paratiisi on kuvattu vehreänä puutarhana aivan kuten Koraanissakin. Jumalan luona täytyi olla samanlaista. Tämä vertaus auttoi ihmisiä ymmärtämään, millaista elämä Jumalan lähellä on.