Aksios

Tavoitteet ja sisällöt

Luvun tavoitteena on perehdyttää ortodoksisen kirkon erilaisiin kirkkorakennuksiin, niiden rakenteeseen, ominaispiirteisiin ja käyttötarkoituksiin seurakunnan pyhinä paikkoina.  

Käsitteet

tsasouna, rukoushuone, rukouspalvelus, kirkkorakennuksen eri osat, katedraali, ristinmuotoinen kirkko, ympyränmuotoinen kirkko.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Oppilaiden kanssa voi aloittaa pohtimalla, missä sijaitsevat oman paikkakunnan tai lähimmät kirkkorakennukset. Samalla voi katsoa oppikirjan kappaleen kuvaa ja miettiä, mistä rakennuksen tunnistaa kirkoksi? (risti, kupoli) Milloin oppilaat olivat viimeksi kirkossa? Oliko kirkko ortodoksinen tai luterilainen? Mikä viittasi siihen, kummassa kirkossa oltiin?

Oppikirjan sivulla 99 on kuva kirkkorakennuksen pohjapiirroksesta. Aiheeseen voi siirtyä pohtimalla, millaisia huoneita kodeissa on. Tämän jälkeen voidaan yhdessä käydä läpi, mitä missäkin kirkon huoneessa tapahtuu, ja ketkä voivat mihinkin huoneeseen/osaan mennä.

Oppilaita voi pyytää selvittämään, missä osoitteessa heitä lähin ortodoksinen kirkkorakennus/ pyhäkkö sijaitsee. Osoite voidaan kirjoittaa muistiin, samoin kuin tieto siitä kenelle pyhälle tai mille pyhälle tapahtumalle pyhäkkö on pyhitetty. Myös temppelijuhlan ajankohdan voi merkitä muistiin. Jos haluaa syventää paikallistuntemusta, oppilaiden kanssa voidaan selvittää, minkä muiden uskontojen/kirkkojen toimitiloja paikkakunnalta löytyy.

Verkkotehtäviä

Lisätietoa opettajalle

Suomessa on kirkkoja ja tsasounia eli rukoushuoneita yhteensä noin 140. Arkkitehtuuriltaan  kirkot voidaan jakaa pääsääntöisesti neljään tyyppiin.
Ensimmäisen tyylisuunnan muodostavat 1800-luvun alkupuolella rakennetut kirkot. Niitä edustavat Pyhän Nikolaoksen kirkko Kotkassa, Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko Turussa ja Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko  Haminassa sekä Pyhän kolminaisuuden kirkko Helsingissä.

Venäläistyyliset, 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa rakennetut punatiiliset kirkot ovat toinen selkeä tyylisuunta. Niitä edustavat Uspenskin katedraali Helsingissä ja Tampereen Pyhän Nikolaoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkko sekä Pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa. Samaa tyylisuuntaa ovat myös ns. Venäjän vallan aikaiset ns. sotilaskirkot Pyhän Ristin kirkko Kouvolassa ja Pyhän Nikoaloksen kirkko Vaasassa.

Kolmannen selkeän arkkitehtoonisen tyylikokonaisuuden muodostavat tuohon aikakauteen sijoittuvat, aikakautensakin vuoksi pohjoisvenäläistä arkkitehtuuria edustavat puurakenteiset kirkot, kuten Pyhän Elian kirkko Ilomantsissa tai Tihvinäläisen Jumalanäidin ikonin sekä Pyhän Johannes kastajan kirkot Taipaleen ortodoksisessa seurakunnassa.

Sotien jälkeen 1950- luvulla rakennetut kirkot muodostavat neljännen kirkkoarkkitehtoonisen kokonaisuuden. Yhteistä näille kirjoille on, että itse asiassa niissä ei ole samalla tavalla yhteneviä piirteitä kuten aiemmissa tyylikokonaisuuksissa. Esimerkkejä näistä ovat Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko Mikkelissä, profeetta Elian kirkko Iisalmessa, Kristuksen kirkastumisen kirkko Kajaanissa ja Pyhän kolminaisuuden kirkko Lahdessa.

Suomen vanhin ortodoksinen kirkkorakennus on Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen, pohjois-venäläistä tyyliä edustava kirkko Lappeenrannassa. Se valmistui vuonna 1785.