Aksios

Tavoitteet ja sisällöt

Luvun tavoitteena on perehdyttää ortodoksisen kirkon tärkeimpään jumalanpalvelukseen, sen rakenteeseen, siihen kuuluviin käsitteisiin sekä joihinkin vertauskuvallisiin toimituksen vaiheisiin. Tarkastellaan liturgiaan osallistumista sen eri vaiheissa.  

Käsitteet

liturgia, ehtoollisen sakramentti, eukaristia, proskomidi, ehtoollislahjat, ektenia, opetettavien liturgia, uskovaisten liturgia, pieni saatto, suuri saatto, evankeliumi, uskontunnustus, pyhittäminen.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Aiheen voi aloittaa keskustelulla siitä, kuinka moni on osallistunut liturgia-palvelukseen. Jos oppilas ei tiedä, onko kyseessä ollut liturgia, niin hyvä keino selvittää asia on kysyä, nauttiko hän ehtoollista? Moni oppilas käy opettajan kanssa pääsiäisen jälkeisellä viikolla kirkossa ja osallistuu tuolloin liturgiaan.

Liturgian tärkein osa on ehtoolliseen osallistuminen. Internetistä voi hakea kuvan suuren torstain ikonista, jossa Kristus asettaa ehtoollisen. Ikonin avulla käydään läpi miksi ehtoollista jaetaan kirkossa ja mitä ehtoollinen sisältää. Samalla voidaan katsoa kuvia kuinka ehtoollisella käydään ev.lut kirkossa.

Liturgiasta löytyy videomateriaalia Internetistä. Katselun ajaksi voi oppilaille antaa pieniä havainnointitehtäviä: Kuinka monta papiston jäsentä oli toimittamassa lituRgiaa? Oliko paikalla piispa/pappi/diakoni? Minkä väriset jumalanpalvelusvaatteet papistolla oli? Huomasiko kukaan, mikä ikoni on kirkon keskellä olevalla analogilla eli vinopöydällä? Entä minkä muotoinen kirkkorakennus oli?

Opettaja voi kopioida kappaleen kuvat ja leikata ne irti. Tämän jälkeen kuvat voi antaa oppilaille laitettavaksi aikajärjestykseen. Lisäksi liturgian vaiheet voi kirjoittaa paperille ja antaa tehtäväksi sijoittaa oikean kuvan kohdalle (proskomidi, opetettavien liturgia, uskovien liturgia)
Ehtoollisella käyntiä voi harjoitella roolileikkinä luokassa.

Verkkotehtäviä 

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksisen kirkon tärkeimmät jumalanpalvelukset ovat liturgia ja vigilia. Ne liittyvät aina toisiinsa siten, että liturgiaa edeltää edellisenä iltana toimitettu vigilia. Näin toimitaan slaavilaisessa kirkkoperinteessä, jota noudatetaan myös Suomessa.

Kreikkalaisessa perinteessä ei tunneta ehtoo-,ja aamupalveluksen sekä ensimmäisen hetken sisältävää  vigilia-palvelusta. Kreikassa liturgiaa edeltää edellisenä iltana toimitettava ehtoopalvelus ja seuraavana aamuna toimitettava aamupalvelus hetkineen.

Sana liturgia tarkoittaa yhteistä palvelusta eli yhteistä palvelusta Jumalalle. Liturgia on aina ehtoollisjumalanpalveus. Ehtoollisen sakramenttia ei voi toimittaa ilman liturgiapalvelusta. Poikkeuksena on suuren paaston aikana toimitettava EPL eli ennen pyhitettyjen (ehtoollis) lahjain liturgia. Se toimitetaan suuressa paastossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ehtoollislahjat on pyhitetty, tavallisesti edellisen sunnuntain liturgiassa. Sen toinen nimi on paastoliturgia.

Muita ortodoksisen kirkon liturgioita ovat Johannes Krysostomoksen liturgia (yleisin), Basileios Suuren liturgia (toimitetaan 10 kertaa vuodessa, mm. joulu- ja loppiaisaattona sekä suuren paaston viitenä sunnuntaina, Suurena torstaina ja lauantaina). Viimeksi mainitussa on enemmän rukoustekstejä yleisimpään palvelukseen verrattuna. Vähemmän käytössä oleva Apostoli Jaakobin liturgia toimitetaan vain kerran vuodessa hänen muistopäivänään 23.10. Siinä leipä ja viini annetaan ehtoollisessa erikseen.
Ehtoollinen on ortodoksisen ja kristillisen kirkon Kristuksen asettama sakramentti.

Jumalanpalvelusten rakenne eri vaiheineen on ortodoksisessa kirkossa kaikkialla samanlainen edellä mainituin poikkeuksin. Ne toimitetaan pääasiassa kunkin maan omalla äidinkielellä eli kansankielisesti kuten Bulgariassa, Romaniassa tai Serbiassa. Sen sijaan kirkkoslaavia (muinaisvenäjää) käytetään Moskovan patriarkaatin alaisissa ortodoksisissa kirkoissa (esim. Liettuassa tai Latviassa). Virossa käytetään sekä kirkkoslaavia että viron kieltä, koska maan ortodoksit kuuluvat kahteen eri patriarkaattiin  (Moskova  ja Konstantinopoli).  Kreikassa ja, Kyproksella käytetään vanhaa kreikkaa. Se on myös hallinnollinen kieli Konstantinopolin, Aleksandian ja Jerusalemin patriarkaateissa. Antiokian patriarkaatin jumalanpalveluskieli on arabia.

Taipaleen ortodoksisen seurakunnan aloitteesta vuodesta 1865 alkaen kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset alettiin toimittaa suomeksi.