Jeesus syntyi Betlehemissä
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tuntee Jeesuksen syntymään liittyvän evankeliumitekstin ja osaa tunnistaa jouluikonista keskeiset asiat.
Käsitteet
joulu, keisari Augustus, Betlehem, Nasaret, jouluikoni, itämaan tietäjät, mirha, suitsuke
Lisätietoa opettajalle
Kristus ei ole historiallisesti syntynyt joulukuussa, jolloin me vietämme joulua. Raamattu kertoo, kuinka paimenet olivat kedolla laumansa kanssa. Joulukuussa Juudeassa ei pidetty lampaita ulkona. Syntymän tarkkaa ajankohtaa ei mainita evankeliumissa. Joulukuun 25. päivänä Roomassa vietettiin voittamattoman auringon juhlia (Sol Invictus). Arvellaan, että Kristuksen syntymä sijoitettiin tuohon korvaamaan pakanallista riemujuhlaa. Johannes Kastajan syntymää vietetään puoli vuotta aikaisemmin, juhannuksena.
Valtaosa maailman ortodokseista käyttää juliaanista eli vanhaa ajanlaskua. Se on 13 päivää jäljessä käyttämästämme gregoriaanisesta kalenterista. Siksi venäläiset viettävät joulua 7.1.
Maria synnytti lapsen paikallisten kätilöiden avustuksella. Jouluikonissa esiintyvät lasta pesevät naiset kertovat tästä. Ikonissa oleva vesiastia ei esitä kasteastiaa, vaikka sen muoto viittaa siihen.
Lapsi pestiin, häneen hierottiin suolaa tartuntatautien ehkäisemiseksi ja lisättiin myrtinlehtiä ennen kuin tiukka kapalo käärittiin. Kapaloa ei vaihdettu kuin kerran päivässä. Silloin lapsi taas pestiin, öljyttiin ja kapaloitiin.
Jeesuksen syntymän ajankohtaa on laskettu muutamien historiallisten tietojen, muun muassa keisari Augustuksen ajan ja niin kutsutun Betlehemin tähden liikkeiden, perusteella. Näiden mukaan Jeesus ei syntynyt vuonna nolla vaan 7–2 vuotta ennen ajanlaskua. Laskemme vuosia Jeesuksen syntymästä, mutta kun virhe syntymän ajankohdasta huomattiin, kalenteria ei muutettu.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Oppilaiden kanssa aiheen käsittelyssä voi lähteä liikkeelle jouluikonista. Mitä asioita, kuten eläimiä ja ihmisiä, he ikonista tunnistavat? Mitä heille on jäänyt mieleen jouluevankeliumista? Muistin virkistämiseksi voi lukea Luukkaan evankeliumin 2:1–20. Samalla ikonista voi etsiä evankeliumin kohtia. Jouluevankeliumi löytyy käännettynä esimerkiksi savoksi, stadiksi ja Härmän murteella, jos haluaa korostaa paikallisuutta. Huomioimisen arvoinen asia ikonissa on se, että Jeesus kuvataan syntymään luolaan, ei talliin. Tallit olivat tuohon aikaan melko harvinaisia, ja Betlehemin alueella tiedetään olleen paljon luolia, joissa oli tavallista pitää eläimiä suojassa.
Jouluikonin selityksiä löytyy myös verkosta.
Oppilaiden kanssa voi tarkistaa kartalta, missä on Betlehem ja kuinka pitkä matka Nasaretista oli sinne. Samalla voi pohtia, kuinka kauan Marialla ja Joosefilla meni matkan kulkemiseen.
Yhdessä voi myös pohtia, mistä tulee tapa antaa ja saada lahjoja jouluna. Samalla voi käydä läpi, millaisia lahjoja Jeesus sai. (kulta, suitsuke ja mirha)
Mukavaa keskustelua saa aikaan myös käymällä läpi oppilaiden omia jouluperinteitä. Luokassa voi olla myös oppilaita, jotka viettävät joulua vasta 7.1. Monesti Venäjällä joulua odotetumpi juhla on uusivuosi. Silloin lapset saavat lahjoja. Oppilaiden kanssa voi jutella esimerkiksi seuraavista perinteistä:
• Tuomaan tulet 21.12.
• jouluvalmistelut: koristeleminen, siivoaminen ja leipominen
• joulukirkossa käyminen
• haudoilla käyminen
• joulusauna
• jouluruoka
• jouluevankeliumin lukeminen joulupöydässä
• sukulaisten luona vieraileminen
• lahjojen avaaminen: 24.12. vai 25.12?
• tapaninpäivän ajelut
Kuvatehtävät
Katso aloitusaukeaman (s. 38–39) kuvaa. Mikä tilanne kuvassa on? Kuuluuko oman koulusi joulujuhlan perinteisiin esittää jouluevankeliumia?
Tutki ikonia sivulla 41.
Keitä henkilöitä ikonissa on?
Mitä eläimiä löydät ikonista? Kuinka monta niitä on?
Keitä ovat oikeassa alakulmassa olevat naiset, jotka pesevät vastasyntynyttä lasta? (kätilöitä)
Pohdi, miksi Maria on poispäin Jeesus-lapsesta. (Tällä asetelmalla kuvataan sitä, että Neitsyt Maria ei ole tapahtuman päähenkilö, vaikka onkin hallitseva hahmo ikonissa.)
Katso kuvaa sivulla 42. Tunnistatko kuvasta, mikä on kultaa, suitsuketta ja mirhaa?