Pääsiäisyö kirkossa
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu Kristuksen ylösnousemukseen sekä pääsiäisyön jumalanpalvelukseen j ja tapakulttuuriin ortodoksisessa perinteessä.
Käsitteet
Ylösnousemus, pääsiäisveisu/pääsiäistropari, pääsiäistervehdys, kirkas viikko
Lisätietoa opettajalle
Suuri paasto ja suuri viikko huipentuu lauantain ja sunnuntain välisen yön palvelukseen. Kirkko alkaa puoli kaksitoista ja vuorokauden vaihtuessa kierretään kirkko ristisaatossa. Tyhjän kirkon edessä lauletaan pääsiäistropari ja näin alkaa ilon juhla, joka kestää vielä useamman tunnin. Pääsiäisyönpalveluksessa luetaan Kristuksen ylösnousemuksesta kertovat evankeliumit, lauletaan pääsiäistroparia ja lausutaan pääsiäistervehdys usealla eri kielellä. Pääsiäistroparia ja -tervehdystä lausutaan helatorstain aattoon asti eli koko 40 päivää kestävän juhlakauden ajan.
Kristuksen ylönousemuksesta kertovat evankeliumit löytyvät seuraavista Raamatun kohdista: Matt. 28:1–8, Mark. 16:1–8, Luuk. 24:1–12 ja Joh. 20:1–18.
Ruokapaasto loppuu pääsiäisen juhlaan. Monissa seurakunnissa on tapana järjestää pääsiäisyön palveluksen jälkeen juhla, jossa nautitaan yhdessä pääsiäisherkuista: pashasta, kulitsasta, babasta, lampaasta, karjalanpiirakoista ja punaiseksi värjätyistä pääsiäismunista. Osa herkuista voi olla esillä kirkossa pääsiäisyönä, jolloin pappi siunaa ne.
Pääsiäisestä alkavaa viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Yhdeksi perinteeksi on muodostunut, että kirkkaan viikon maanantaina vietetään lasten pääsiäistä. Tällöin kirkkoon odotetaan erityisesti lapsiperheitä. Kirkossa lauletaan pääsiäistroparia ja kirkko kierretään samaan tapaan kuin pääsiäisyönä ristisaatossa. Osa saa kantaa ikoneja, joku ristisaattoristin ja ristisaattolyhdyn. Kirkkaalla viikolla järjestetään myös oppilaskirkkoja, joihin odotetaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria opettajineen.
Pääsiäisen ajankohta on määritelty Nikean yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325: Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Niin sanottu vanha ajanlasku eli juliaaninen kalenteri noudattaa vanhaa sääntöä ja ajankohtaa pääsiäisen vietossa, kun taas Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa uutta eli gregoriaanista ajanlaskua. Tämän vuoksi pääsiäistä vietetään kahtena eri ajankohtana ortodoksisessa maailmassa. Joinain vuosina pääsiäinen osuu samalle päivälle.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Pääsiäisen sanomaa voidaan lähestyä katsomalla kuvia erilaisista pääsiäismunista esimerkiksi sivustolla ortodoksi.net.
Pääsiäismunat kuuluvat ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen. Usein niissä on kirjaimet XA ja XB, jotka tarkoittavat, että Kristus on ylösnoussut. Keskustellaan, miten pääsiäistä vietetään oppilaiden kotona. Onko heillä pääsiäisperinteitä? Millaista ruokaa pääsiäisenä syödään? Tutustutaan ortodoksisiin pääsiäisruokiin, kuten pashaan ja kulitsaan.
Katsotaan kuvia pääsiäisyön jumalanpalveluksesta ja pohditaan, mitä asioita siihen liittyy. Keskustellaan kuvien tai videon avulla, mikä on ristisaatto, miksi ihmisillä on tuohukset ja mitä papisto laulaa. Mikä on pääsiäistervehdys?
Video Valamon pääsiäisyön jumalanpalveluksesta löytyy Ylen Elävästä arkistosta.