Paasto on myös käytöksen parantamista
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Perehdytään ortodoksisen kirkon paastoperinteeseen osana kirkon hengellistä elämää ja juhliin valmistautumista. Tarkastellaan paaston merkitystä ortodoksin elämässä sekä yksilön että lähimmäisenrakkauden kannalta. Tutustutaan paastoon kuuluviin asioihin.
Käsitteet
paasto, katumus, valmistusviikko, lihapyhälasku
Lisätietoa opettajalle
Paaston kreikankielinen sana tarkoittaa mielenmuutosta, joka on paaston keskeinen hengellinen tavoite. Siksi paastosta voidaan puhua myös hengellisenä paastona. Ortodoksinen kirkko korostaakin paaston hengellistä merkitystä, johon liittyy myös aineellinen, ravintoon liittyvä pidättäytyminen. Kirkkovuodessa on suuren paaston lisäksi muitakin paastojaksoja, kuten joulupaasto.
Kirkon alkuaikoina paastoaminen liittyi kasteoppilaiden valmistautumiseen kasteeseen ennen pääsiäistä suurena lauantaina. Aluksi tämä ennen kastetta ollut 40 päivän paasto oli käytössä Jerusalemissa, josta se levisi laajemmalle. Raamatussa kerrotaan, kuinka Kristus vietti 40 päivää erämaassa. Tosin kyse ei varsinaisesti ollut paastoamisesta, sillä hän oli siellä Saatanan kiusaamana.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Tutkitaan kalenterista, milloin on pääsiäinen. Lasketaan, kuinka monta viikkoa siihen on. Pohditaan, miten voisimme valmistautua pääsiäisen juhlaan tekemällä jotain hyvää. Mitä hyvää voisimme tehdä? Sovitaan yhteisistä tavoitteista. Mietitään yhdessä, mitä tarkoittaa paastoaminen pahasta. Millaista voisi olla paha käyttäytyminen? Miten voisimme parantaa käytöstämme?
Kuvatehtävät
Katsotaan kuvaa sivulla 83. Miten kirkossa käynti voisi auttaa paastossa? Keskustellaan omista kirkossa käynnin kokemuksista. Millaisia tuntemuksia niihin liittyy?
Verkkotehtävät