Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu suuren paaston sunnuntaiden sisältöihin, sanomaan ja merkitykseen sekä ortodoksisuuden että yksittäisen kirkon jäsenen kannalta. Oppilas ymmärtää paaston merkityksen Kristuksen ylösnousemusjuhlaan valmistautumisessa.

Käsitteet

sovintosunnuntai, ehtoopalvelus, paastoviikko, Jeesuksen rukous, ortodoksisuuden sunnuntai, Gregorios Palamas, ristin kumartaminen, Johannes Siinailainen, Lasaruksen lauantai, palmusunnuntai

Lisätietoa opettajalle

Suuren paaston kuusi varsinaista paastoviikkoa merkitsevät kirkon hengellistä matkaa kohti Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa – pääsiäistä. Viiden paastosunnuntain teemat ovat ohjeita, esimerkkejä ja rohkaisua antavia tukipylväitä kirkon jäsenille. Suuren paaston sunnuntaiden jumalanpalvelukset toimitetaan Basileios Suuren laatiman tekstin mukaan. Siinä on enemmän rukouksia kuin Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiassa. Suuri paasto kestää 40 päivää. Varsinaisten paastoviikkojen jälkeen alkaa suuri viikko, joka on myös paastoviikko. 

Sovintosunnuntai aloittaa suuren paaston. Sitä kutsutaan myös laskiaissunnuntaiksi. Nimiensä mukaisesti silloin tapahtuu kaksi asiaa. Illalla kirkossa toimitetaan ehtoopalvelus, jonka lopussa pappi ja seurakuntalaiset pyytävät toisiltaan anteeksi eli tehdään sovinto ennen paaston aloittamista. Se voidaan tehdä myös kotona, koulussa tai muualla lähipiirissä samalla tavalla. Tämän jälkeen voi hyvillä mielin aloittaa suuren ja pyhän paaston. Sovintosunnuntain ehtoopalveluksessa luetaan Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous. Siinä jokaisen rukouslauselman jälkeen kumarretaan maahan saakka. Sunnuntaita kutsutaan myös maitopyhälaskuksi eli paaston ajaksi luovutaan myös maitotuotteista. Myös kananmunat jätetään pois ruokavaliosta. Paaston alkaessa kirkon tekstiilien väri vaihtuu violetiksi eli katumuksen väriksi. Katumuskanoni lauletaan kirkoissa suuren paaston ensimmäisellä viikolla joka ilta, ja myös siihen kuuluu maahankumarruksia.

Luterilaisessa kirkossa ei ole samanlaista pääsiäistä edeltävää pitkää paastojaksoa. Suomessa vietetään laskiaistiistaita. Ortodoksisessa perinteessä viimeistä viikkoa, jolloin laskeudutaan paastoon, kutsutaan myös bliniviikoksi (ven. maslenitsa). Paaston aloittamiseen liittyy myös karnevaaliperinne, jolloin iloitaan ikään kuin varastoon ennen paastoon laskeutumista. Eri maissa on erilaisia karnevaaliperinteitä.

Suuren paaston ensimmäiseen viikkoon liittyy Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni, jonka tekstit perustuvat Vanhan ja Uuden testamentin sisältöihin. Ensimmäisellä paastoviikolla kanoni toimitetaan neljässä osassa maanantaista torstaisin. Kanonin tehtävänä on tukea ja vahvistaa alkavaa paastokilvoittelua. Suuren paaston viidennen viikon torstaina kanoni toistetaan uudestaan. Siihen liittyvät myös maahankumarrukset toimituksen aikana (vrt. Efraim Syyrialaisen paastorukous). Kanoni on laadittu 600- luvulla. Se on luettua ja laulettua rukousta.

Luterilaisessa kirkossa vietetään myös paastoaikaa, mutta se ei noudata ortodoksisen kirkon paastoperinnettä.

Ortodoksisuuden sunnuntai – kunnioitus ikoneille

Ortodoksisuuden sunnuntai aloittaa toisen paastoviikon. Se on samalla myös ensimmäinen varsinainen paastosunnuntai. Ortodoksisuuden sunnuntain toinen nimi on oikeauskoisuuden sunnuntai. Nimi tulee kirkon historiasta 800-luvulta, jolloin ikoneja hävitettiin polttamalla ja rikkomalla. Niitä ei saanut käyttää kodeissa tai kirkoissa. Tuolloin ikonien ja pyhäinjäännösten kunnioittamisen kieltänyt harhaoppi kumottiin kaikkien ortodoksien yhteisessä kirkolliskokouksessa. Ortodoksisessa kirkossa ikoneita ja pyhäinjäännöksiä kunnioitetaan, mutta niitä ei palvota. ”Ikonien kunnioittamisen palauttaminen”.

Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai – sydämen rukous

Toinen paastosunnuntai on omistettu Pyhän Gregorios Palamaksen muistolle. Pyhä Gregorios Palamas eli 1300-luvulla. Hän oli Tessalonikan arkkipiispa Kreikassa. Hänet tunnetaan hesykasmin eli hiljaisen sydämen rukouksen isänä. Rukous tunnetaan nimellä ”Jeesuksen rukous”. Siinä toistetaan lakkaamatta: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä. Aamen.” Pyhä Gregorios Palamas korosti, että tätä rukousta toistamalla voi keskittyä Jumalan läsnäoloon. Rukous kuuluu yleisimmin ortodoksiseen kirkkoon ja sen luostarielämään. Sitä voi kuitenkin lausua kuka tahansa.

Ristin kumartamisen sunnuntai – pääsiäisen tiivistys

Ristin kumartamisen sunnuntai aloittaa neljännen paastoviikon. Se on paaston puolivälissä. Risti tiivistää pääsiäisen sanoman Kristuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kirkkosalin etuosassa oleva risti siirretään lauantai-illan vigiliassa keskelle kirkkoa. Jos se ei ole mahdollista, alttaripöydän päällä oleva käsiristi tuodaan kirkon keskellä olevan analogin päälle. Kirkkokansa käy kunnioittamassa sitä maahan kumartaen ja suudellen.

Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai – portaat Jumalan valtakuntaan

Viides paastosunnuntai on omistettu pyhittäjä Johannes Siinailaiselle, joka eli Egyptissä 500- ja 600-luvuilla. Aluksi pyhittäjä Johannes eli erakkona. Viimeiset vuotensa hän vietti kuitenkin Siinain Pyhän Katariinan luostarin igumenina. Hän kirjoitti kirjan ”Hyveiden portaat”. Kirja opastaa, miten hyveiden kautta voi porras portaalta edetä kohti Jumalan valtakuntaa. Hyveitä ovat muun muassa nöyryys, katumus, kuuliaisuus, lähimmäisten kunnioitus ja rukous. Hengellisen elämän ensimmäisellä askelmalla ihmisen tulisi hylätä aikaisemmat tapansa ja tehdä päätös muutoksesta parempaan. Usko, toivo ja rakkaus muodostavat hyveiden korkeimman askelman.

Maria Egyptiläisen sunnuntai – mielenmuutos parannukseen

Kuudennen paastoviikon sunnuntaina muistellaan pyhittäjä Maria Egyptiläistä. Myös hän eli 500-luvulla Egyptissä. Maria Egyptiläinen vietti nuoruudessaan huikentelevaa ja huonotapaista elämää, mutta teki mielenmuutoksen 29 vuoden iässä. Silloin hän oli pyhiinvaeltajien mukana matkalla Aleksandriasta pääsiäisjuhlille Jerusalemiin. Hän katui aikaisempaa elämäntapaansa ja kilvoitteli erämaassa useita vuosikymmeniä ennen kuolemaansa. Pyhittäjä Maria antoi elämällään esimerkin siitä, kuinka Jumalan avulla voi muuttaa elämänsä suunnan parempaan. Ihminen ja Jumala tekevät työtä yhdessä.

Lasaruksen lauantai

Ennen suuren viikon alkamista on kaksi merkittävää kirkkojuhlaa. Lasaruksen lauantai päättää kuudennen paastoviikon. Lasarus oli Jeesuksen ystävä, joka oli sairastunut. Jeesus kuuli tästä, mutta ei halunnut heti lähteä katsomaan ystäväänsä. Ennen kuin Jeesus pääsi paikalle, Lasarus oli jo kuollut. Lasarus oli haudassa neljättä päivää. Jeesus meni luolassa olevalle haudalle, jonka edessä oli suuri kivi. Jeesus sanoi: ”Ottakaa kivi pois.” Paikalla olleet ensin vastustivat sitä, koska ruumis oli alkanut mädäntyä ja haista. Sitten Jeesus sanoi: ”Lasarus, tule ulos!” Silloin kääreissä ollut kuollut tuli pois haudasta.

Juhlan sanoma ennakoi tulevaa pääsiäisen tapahtumaa, kuoleman voittamista (ks. Joh. 11:39).

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Paastosunnuntain tapahtumia voidaan käsitellä viikoittain aina kyseessä olevan viikon oppitunnilla. Janan avulla nähdään, miten viikot etenevät. Vaihtoehtoisesti voidaan edetä pienissä erissä (esimerkiksi 1.–3. paastoviikot ja 4.–6. paastoviikot). Keskustellaan kunkin sunnuntain teemasta ja pohditaan, mitä eri sunnuntain teemat tarkoittavat meidän elämässämme:

Sovintosunnuntai = kenen kanssa voisit tehdä sovinnon?

Ortodoksisuuden sunnuntai = missä voisimme rukoilla ikonin edessä?

Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai = missä paastorukousta voisi lukea?

Ristin kumartamisen sunnuntai = milloin voisit mennä kirkkoon?

Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai = mitä hyveitä on olemassa? Miten me voisimme kunnioittaa lähimmäistämme? Kuka on sinun lähimmäisesi?

Maria Egyptiläisen sunnuntai = mitä muutoksia haluaisit tehdä omassa elämässäsi?

Lasaruksen lauantai = miksi Lasaruksen lauantaita vietetään?

Paastoviikkojen tapahtumia voidaan opiskella myös muistipelillä, jota varten oppilaat voivat itse tehdä muistikortit. Eli etsitään parit:

Sovintosunnuntai – 1. paastoviikko

Lasaruksen lauantai – 6. paastoviikko

jne.

Paastokauden eri osista voi tehdä myös noppapelin mukaillen kirjan sivuja.

Verkkotehtävät