Paastoviikot
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu suuren paaston paastoviikkoihin ja erityisesti paastosunnuntaiden sanomiin. Oppilas oppii mikä merkitys paastolla on juhlaan valmistautumisessa.
Käsitteet
Sovintosunnuntai, ortodoksisuuden sunnuntai, Gregorios Palamas, ristin kumartaminen, Johannes Siinailainen, hyveet, Maria Egyptiläinen, Lasarus
Lisätietoa opettajalle
Suuren paaston jokaisella paastosunnuntailla on oma teemansa. Paastoviikkoja on kuusi, mutta lisäksi on myös palmusunnuntaista alkava suuri viikko, joka on samalla ankarin paastoviikko. Suuri viikko päättyy pääsiäisenjuhlaan ja paaston loppumiseen. Suuren paaston aikana kirkossa luetaan Efraim Syyrialaisen paastorukousta, josta on kerrottu enemmän ensimmäisen luvun opettajan tekstissä. Paaston alkaminen näkyy kirkossa myös kirkkotekstiilien värin vaihtumisessa. Kirkossa olevat liinat ja papiston vaatteet vaihdetaan violeteiksi. Jossain pienissä pyhäköissä ei välttämättä ole erillisiä violetteja kirkkotekstiilejä, silloin tekstiilit voivat olla muun väriset.
Luterilaisessa perinteessä on myös paastoaika, vaikka varsinaisia paastosääntöjä kirkolla ei ole. Luterilaisessa kirkossa korostetaan hiljentymistä, hengellistä paastoa. Paasto alkaa laskiaissunnuntaista, johon monesti liitetään mäenlaskua, hernekeiton syöntiä ja laskiaispullat. Katolisessa kirkossa paastoon laskeudutaan tuhkakeskiviikon jälkeen. Tätä edeltää kolmipäiväinen karnevaalijuhla, joka tulee sanoista "carnem levare", mikä tarkoittaa "lihan poistamista"
Ortodoksisessa kirkossa paaston aloittaa sovintosunnuntai, jolloin sovitaan erimielisyydet toisten kanssa ja pyydetään anteeksi. Pappi näyttää tästä esimerkin ehtoopalveluksessa. Viimeinen paastosunnuntai on palmusunnuntai. Tämän jälkeen alkaa suuri viikko.
Suuren paaston sunnuntaista enemmän:
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Paastosunnuntain tapahtumia voidaan käsitellä viikoittain aina kyseessä olevan viikon oppitunnilla. Janan avulla nähdään, miten viikot etenevät. Vaihtoehtoisesti voidaan edetä pienissä erissä (esimerkiksi 1.–3. paastoviikot ja 4.–6. paastoviikot). Keskustellaan kunkin sunnuntain teemasta ja pohditaan, mitä eri sunnuntain teemat tarkoittavat omassa elämässä:
Sovintosunnuntai = kenen kanssa voisi tehdä sovinnon?
Ortodoksisuuden sunnuntai = missä voisi rukoilla ikonin edessä?
Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai = missä paastorukousta voisi lukea?
Ristin kumartamisen sunnuntai = milloin voisi mennä kirkkoon?
Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai = millaisia hyveitä on olemassa? Miten lähimmäistä voisi kunnioittaa? Kuka on sinun lähimmäisesi?
Maria Egyptiläisen sunnuntai = mitä muutoksia haluaisit tehdä omassa elämässäsi?
Lasaruksen lauantai = miksi Lasaruksen lauantaita vietetään?
Paastoviikkojen tapahtumia voidaan opiskella myös muistipelillä, jota varten oppilaat voivat itse tehdä muistikortit. Eli etsitään parit:
Sovintosunnuntai – 1. paastoviikko
Lasaruksen lauantai – 6. paastoviikko
Paastokauden eri osista voi tehdä noppapelin mukaillen kirjan sivuja.