Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu palmusunnuntain raamatullisiin tapahtumiin sekä palmusunnuntain viettämiseen liittyviin perinteisiin jumalanpalveluselämässä ja kirkollisessa kulttuuriperinnössä. Oppilas oppii virpomisperinteeseen liittyvät erilaiset tavat.

Käsitteet

palmusunnuntai, virpominen

Lisätietoa opettajalle

Palmusunnuntaina muistellaan Jeesuksen ja opetuslasten matkaa juutalaisten pääsiäisjuhlille Jerusalemiin. Jeesus oli pyytänyt opetuslapsia hakemaan itselleen aasin, jonka selässä hän ratsasti kaupunkiin. Kansanjoukot ottivat hänet vastaan kuninkaan tavoin heiluttaen palmunoksia ja levittäen tielle vaatteita. Jeesusta tervehdittiin huutaen: "Hoosianna! Daavidin poika! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!" (Matt. 21:9). Samalla toteutui Vanhan testamentin ennustus siitä, että Jerusalemiin tulee ratsastamaan kuningas aasilla (Sak. 9:9). Tämä kuninkuus ei kuitenkaan tarkoittanut maanpäällistä hallitsijaa, vaan tulevan taivaallisen valtakunnan hallitsijaa.

Palmusunnuntain perinteeseen kuuluu virpominen. Kouluissa, kerhoissa tai kotona askarrellut koristeelliset pajunoksat siunataan palmusunnuntain aattoillan vigiliassa. Ortodoksinen pappi voi käydä siunaamassa ne myös koulun yhteisessä tilaisuudessa ennen palmusunnuntaita. Ortodoksisen perinteen mukaan siunausta toivottavat virpojat eivät pukeudu noidiksi tai muihin naamiaisasuihin. Tavallisesti virvotaan läheiset perheenjäsenet, ja jos mahdollista, myös kummit ja muu lähipiiri. Virvottaessa luetaan loru, jonka myötä toivotetaan Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää virvottavan elämälle. Vitsa annetaan virvottavalle ja palkaksi saadaan yleensä suklaamunia. Ne tulisi syödä vasta paaston päätyttyä ylösnousemussunnuntaina. Virvottava laittaa vitsan ikonin päälle.

Heprean sana hoosianna tarkoittaa avunhuutoa. Se oli samalla siunauksen toivotus kuningasta tervehdittäessä.

Ortodoksisesta virpomisperinteestä löytyy lisätietoa esimerkiksi sivustolta ekumenia.fi > SEN toimii > Kasvatus ja ekumenia > Ortodoksisesta virpomisperinteestä.

Virvontaperinne ei liity millään tavoin noidaksi pukeutumiseen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Palmusunnuntaita varten askarrellaan yhdessä virpomavitsat ja opitaan virpomisloru. Askartelun lomassa opettaja voi kertoa, mistä virpomisperinne on peräisin ja mitä ortodoksiseen perinteeseen kuuluu.

Kuvatehtävät

Katsotaan ikonia sivulla 89. Mitä ikonissa on nähtävissä? Millä Jeesus ratsastaa? Mitä kasveja ikonissa näkyy? Mietitään, mikä on ikonin nimi.

Verkkotehtävät