Palmusunnuntai
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu palmusunnuntaihin Raamatun tapahtumana ja yhtenä kirkkovuoden suurena juhlana. Oppilas tutustuu palmusunnuntain ikoniin ja virpomiseen osana ortodoksista perinnettä ja tapakulttuuria.
Käsitteet
Palmusunnuntai, hoosianna, virpominen
Lisätietoa opettajalle
Palmusunnuntai on yksi ortodoksisen kirkkovuoden suurista juhlista. Palmusunnuntaita vietetään viikko ennen pääsiäistä, eli se on liikkuva juhla.
Palmusunnuntaina muistellaan, kuinka Jeesus ja opetuslapset kulkivat pääsiäisjuhlille Jerusalemiin. Oli tavallista, että juutalaiset kerääntyivät yhteen juhlimaan esivanhempien Egyptin orjuudesta vapautumista Mooseksen johdolla. Jeesus pyysi opetuslapsia hakemaan läheisestä majatalosta itselleen aasin, jolla hän ratsastaisi. Tuohon aikaan lähinnä sotilaat kulkivat hevosilla.
Jeesusta oli kerääntynyt vastaanottamaan iso joukko ihmisiä. Ihmiset olivat olleet pitkään tyytymättömiä silloisiin hallitsijoihin ja rukoilleet Jumalaa lähettämään heidän keskuuteensa uuden kuninkaan. He pitivät Jeesusta uutena luvattuna kuninkaana. Ihmiset olivat taittaneet palmusta oksia ja heiluttivat niitä huutaen ”Hoosianna! Daavidin poika! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” (Matt 21:9). Palmunoksia pidettiin ilon ja riemun vertauskuvana ja niillä tervehdittiin ylhäisiä henkilöitä. Palmunoksien lisäksi ihmiset levittivät myös vaatteitaan tielle, jota pitkin Jeesus aasin selässä kulki. Juutalaisen tavan mukaan vaatteiden levitys oli kunnian osoitus arvostetuille henkilöille. Tänä päivänä arvostetun henkilön eteen voidaan levittää punainen matto.
Palmusunnuntain tapahtumista voi lukea Raamatusta kohdista Matt. 21:1-11, Mark. 11:1-11, Luuk. 19:28-39 ja Joh. 12:12-19.
Palmusunnuntaina on tapana käydä virpomassa. Virpomaoksina käytetään pajunoksia, sillä se on ensimmäinen kasvi, joka herää eloon keväällä. Virpomavitsat koristellaan yleensä silkki- tai kreppipaperikukkasin. Tapana on viedä valmiit vitsat siunattavaksi palmusunnuntaita edeltävän lauantai-illan vigiliaan. Joissain kouluissa on tapana kutsua ortodoksinen pappi siunaamaan vitsat ja kertomaan virpomaperinteestä palmusunnuntaita edeltävällä viikolla.
Perinteen mukaan virpomaan lähdetään palmusunnuntain aamuna. Yleensä virvotaan perheenjäsenet, sukulaiset ja kummit, mutta toki voi käydä virpomassa myös muita. Noidaksi pukeutuminen ei kuulu ortodoksiseen perinteeseen, sillä virpoessa toivotetaan virvottavalle kaikkea hyvää, onnea, menestystä, terveyttä ja Jumalan siunausta. Noita ei tätä tehtävää toimita. Palmusunnuntaina kuitenkin näkee noidaksi pukeutuneita lapsia. Tämä johtuu siitä, että kaksi hyvin erilaista perinnettä on sekoittunut keskenään. Pohjois-Pohjanmaalla eli uskomus, että trullit liikkuvat pääsiäistä edeltävänä lauantaina ja tämän vuoksi näillä alueilla poltetaan edelleenkin pääsiäiskokkoja noitien karkottamiseksi. Virpomislorun lukemisen jälkeen on tapana saada palkka. Aikoinaan se haettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä, mutta nykyään se annetaan yleensä saman tien. Yleinen palkka on suklainen pääsiäismuna. Jos koettaa noudattaa paastoa, niin suklaamuna olisi hyvä syödä vasta pääsiäisenä, kun paasto päättyy ja juhla alkaa.
Virvottava saa itselleen virpomavitsan, jota voi säilyttää ikonin takana. Vitsa voi olla esillä koko pääsiäiskauden helatorstaita edeltävään iltaan asti. Tämän jälkeen se tulisi hävittää polttamalla.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Palmusunnuntaita varten askarrellaan yhdessä virpomavitsat ja opitaan virpomisloru. Askartelun lomassa opettaja voi kertoa, mistä virpomisperinne on peräisin ja mitä ortodoksiseen perinteeseen kuuluu.
Palmusunnuntain ikonista voidaan etsiä puussa istuva Sakkeus. Sakkeus oli publikaanien eli veronkerääjien esimies ja hyvin rikas. Hänen kuitenkin epäiltiin keränneen rikkauksia epärehellisin keinoin. Sakkeus oli kooltaan varsin lyhyt mies, eikä nähnyt ihmisjoukon takaa. Koska hän halusi todella kovasti nähdä Jeesuksen, hän kiipesi metsäviikunapuuhun. Jeesuskin huomasi Sakkeuksen puussa ja pyysi Sakkeusta kiirehtimään pois sieltä, sillä hän kutsui itsensä Sakkeuksen vieraaksi tämän kotiin. Muut ihmiset paheksuivat tätä, sillä he pitivät Sakkeusta epärehellisenä ja syntisenä miehenä. Kuinka Jeesus ajatteli mennä sellaisen ihmisen luo kylään? Tämän jälkeen Sakkeus sanoi kaikkien kuullen: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.» Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: »Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.” (Luuk.19:1-10)
Kuvatehtävät
Katsotaan ikonia sivulla 89. Mitä ikonissa on nähtävissä? Millä Jeesus ratsastaa? Mitä kasveja ikonissa näkyy? Mietitään, mikä on ikonin nimi.