Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu Jeesuksen elämän viimeisiin tapahtumiin. Hän oppii suuren viikon torstain tapahtumien merkityksen kristinuskolle ja tutustuu jumalanpalvelusperinteeseen, joka liittyy suureen viikkoon ortodoksisessa kirkossa.

Käsitteet

suuri viikko, rahanvaihtaja, kavallus, ylipappi, ehtoollinen, Messias, vertaus, hautauspalvelus, hautakuvaikoni

Lisätietoa opettajalle

Suuri maanantai – Jeesus tyhjentää temppelin

Jeesus myös paransi luokseen tulleita sairaita (ks. Matt. 21:12‒14 ja Luuk. 19:45‒46). Ylipapit ja kansan johtomiehet alkoivat miettiä Jeesuksen surmaamista, koska kansa kuunteli mieluummin Jeesusta kuin heidän opetustaan.

Suuri tiistai – Jeesus opettaa temppelissä

Suurena tiistaina Jeesus opetti kansaa temppelissä vertauksin taivasten valtakunnasta ja siihen valmistautumisesta. Vertauksilla Jeesus opetti ihmisiä valmistautumaan, sillä taivasten valtakunta voi tulla millä hetkellä tahansa (Matt. 24‒25). Jeesus kertoi esimerkiksi vertauksen kymmenestä morsiusneidosta. Hän kertoi myös palaamisestaan takaisin maan päälle.

Suuri keskiviikko – Jeesus voidellaan ja kavalletaan

Suuri keskiviikko aloittaa Jeesuksen kärsimykset. Sitä ennen tapahtui kuitenkin seuraavaa: Jeesus oli aterioimassa spitaalia sairastaneen Simonin luona Betaniassa. Siellä Jeesuksen luo tuli nainen, joka voiteli Jeesuksen pään kallisarvoisella tuoksuöljyllä. Opetuslapset moittivat naista kalliin öljyn tuhlaamisesta. Heidän mielestään öljy olisi pitänyt myydä ja antaa rahat köyhille.

Jeesus ei ollut tästä samaa mieltä. Hän moitti opetuslapsia siitä, että he olivat pahoittaneet hyvää tarkoittaneen naisen mielen. Jeesus myös sanoi, että ”köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole. Kun hän voiteli minut, se tapahtui hautaamistani varten.” (Matt. 26:10–12.)

Samana päivänä Juudas meni ylipappien luo ja tarjoutui kavaltamaan Jeesuksen maksua vastaan. Hänelle luvattiin 30 hopearahaa. Se oli vaatimaton summa kavaltamisesta. Tämän vuoksi keskiviikko on pysyvä paastopäivä.

Spitaali on sairaus, joka aiheuttaa iholle epämuodostumia.

Suuri torstai – Jeesus asettaa ehtoollisen 

Perinteen mukaan suurena torstaina piispa (patriarkka, arkkipiispa tai metropoliitta) pesee kirkossa alueensa papiston jalat kuten Jeesus teki apostoleille. Suuren viikon jumalanpalveluksiin sisältyy paljon ”liturgista draamaa”, kuten Jeesuksen ristiltä ottaminen ja hautaaminen (hautakuvan asettaminen keskelle kirkkoa). Suuren viikon liturginen väri on musta aina lauantain liturgiaan saakka. Luterilaisessa perinteessä viikkoa kutsutaan piinaviikoksi tai hiljaiseksi viikoksi. 

Suuri perjantai 

Jeesus tuomitaan 
Aikaisin aamulla Jeesus pantiin köysiin ja vietiin roomalaisen maaherra Pontius Pilatuksen eteen. Pilatus jatkoi Jeesuksen kuulustelua, mutta totesi, että ei pidä Jeesusta syyllisenä mihinkään rikokseen. Kuultuaan, että Jeesus oli Galileasta, ruhtinas Herodeksen hallintoalueelta, Pilatus lähetti Jeesuksen tämän luokse. Herodes kiusoitteli Jeesusta samalla kun ylipapit ja lainopettajat jatkoivat kiivaasti syytöksiään. Myöskään Herodes ei löytänyt perusteita sille, mistä ylipapit ja lainoppineet olivat syyttäneet Jeesusta.

Sotilaat veivät Jeesuksen takaisin Pilatuksen luo. Hän sanoi, että ei edelleenkään löydä syytä Jeesuksen tuomitsemiseksi kuolemaan. Pääsiäisen aikaan oli tapana vapauttaa kansan valitsema vanki. Jeesuksen sijaan kansa valitsi Barabbas-nimisen ryövärin. Pilatus alistui kansan tahtoon ja tuomitsi Jeesuksen ristinkuolemaan. Samalla hän pesi kätensä vedessä ja sanoi: ”Minä olen syytön tämän miehen vereen. Tämä on teidän asianne.” Jeesus puettiin purppuraviittaan ja piikikäs orjantappurakruunu laitettiin hänen päähänsä. Jeesusta pilkattiin ja piestiin ja hänen päälleen syljettiin. Tekosyynä tuomiolle oli kapinan lietsominen kansan keskuudessa.

Jeesus naulitaan ristille
Tuomion jälkeen Jeesuksen oli taivallettava kahden ryövärin kanssa kaupungin muurien ulkopuolelle teloituspaikalle. Jeesuksen piti itse kantaa ristinsä kaupungin halki orjantappuroista tehty kruunu päässään. Ihmiset sylkivät Jeesuksen päälle ja pilkkasivat häntä. Paikan nimi oli Golgata, Pääkallonpaikka. Paikka oli valkoista kalkkikiveä ja se muistutti pääkalloa.

Kello oli noin yhdeksän aamulla eli oli III hetki. Kolmen tunnin kuluttua siitä (VI hetki), keskipäivän aikaan, pimeys laskeutui maan ylle ja se kesti aina iltapäivään kello 15.00 saakka (IX hetki). Silloin maa tärisi, kalliot halkeilivat, temppelin esirippu repesi kahtia, haudat aukenivat ja monien kuolleiden pyhien ruumiit nousivat ylös. Ennen kuolemaansa Jeesus oli antanut rakkaimmalle opetuslapselleen Johannekselle tehtäväksi huolehtia äidistään Mariasta. Kuoleman hetkellä Jeesus huusi: Eeli, Eeli, lama sabaktani! – Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!

Jeesus sai kuolemantuomion pahimmalla mahdollisella tavalla. Ristiinnaulitseminen oli julma teloitustapa. Tuomitut kuolivat hitaasti tukehtumalla. Toinen ryöväreistä uskoi Jeesuksen olevan Jumalan Poika. ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi”, hän sanoi. Tämän vuoksi eräissä maissa risteissä on poikkipuu, joka osoittaa ylöspäin sen ryövärin kohdalla, jolle Jeesus lupasi paikan paratiisissa. Reitti, jota pitkin Jeesus kulki, on nimeltään Via Dolorosa, Kärsimysten tie.

Suuri perjantai kirkossa
Suuri perjantai on syvän hengellisen surun päivä. Se on paastopäivistä ankarin. Luostareissa ruokana on vain suolakurkkua ja leipää. Kirkossa ei toimiteta liturgiapalvelusta. Silloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Aamupalveluksessa luetaan kärsimyksestä kertovia raamatunkohtia kirkon keskelle laitetun ristin edessä. Kirkkokansa pitää silloin kädessään tuohuksia.

Iltapäivällä toimitetaan Kristuksen hautaamispalvelus. Kirkkoveisuissa ja Raamatun teksteissä muistellaan Jeesuksen kuolemaa ja ristiltä ottamista. Palveluksen lopussa toimitetaan kuvainnollisesti Jeesuksen ristiltä ottaminen. Papisto kantaa alttaripöydän päällä olleen Jeesuksen hautakuvaikonin keskelle kirkkoa katafalkin päälle. Hautakuva on koristeltu kukkasin. Kirkkokansa kunnioittaa sitä tekemällä kolme kertaa ristinmerkin, polvistuen sen edessä ja suudellen Kristuksen haavoja sekä ikonin päällä olevaa evankeliumikirjaa.

Myöhemmin samana päivänä muistellaan, kuinka Kristus vietiin hautaan. Suomessa Kristuksen hautakuva kannetaan saatossa kirkon ympäri. Kreikkalaisessa perinteessä hautakuvaa kannetaan pitkin kaupunkia torvisoittokunnan kulkiessa edellä. Kun saatto saapuu takaisin kirkon eteen, kirkkokansa kulkee hautakuvatelineen alitse. Se merkitsee kuolemaan laskeutumista. Ristiinnaulitsemisen vuoksi perjantai on pysyvä paastopäivä.

Katafalkki on koroke, jonka päälle laitetaan hauta-arkku.

Suuri lauantai – Jeesus lepäsi Joosef Arimatialaisen haudassa   

Suuren juhlan eli pääsiäisen ajaksi ei juutalaisen tavan mukaan ollut soveliasta jättää ruumiita ristille. Siksi illalla neuvoston jäsen, joka ei ollut osallistunut päätöksentekoon Jeesuksen tuomitsemiseksi, pyysi Pilatukselta luvan Jeesus hautaamiselle. Hän oli Joosef Arimatialainen. Hän otti Jeesuksen ruumiin alas ristiltä, kääri sen pellavaliinoihin ja vei sen itselleen varaamaansa kallioon hakattuun hautaluolaan. Haudalle vieritettiin suuri kivi ja se sinetöitiin. Kaksi sotilasta asetettiin vartioimaan hautaa, sillä tuomitsijat muistivat Jeesuksen sanoneen: ”Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.” Pelättiin myös, että opetuslapset veisivät Jeesuksen ruumiin. 

Jeesuksen hautaamista ei ehditty tehdä perusteellisesti, koska perjantaina oli alkamassa suuri sapatti. Se oli juutalainen juhla, jolloin kaikki työnteko oli kiellettyä. Ihmiset viettivät aikaa kodeissa ja synagogissa eli rukoushuoneissa.

Kirkoissa tummat kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoiseen suuren lauantain liturgiassa. Koska Kristus oli haudassa lauantain, se on yleinen hautaamispäivä. Lauantaina muistellaan myös vainajia.
 

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Aukeaman tapahtumat voidaan käsitellä useammalla tunnilla tai esimerkiksi kahden tunnin aikana. Suuren viikon tapahtumien käsittelyssä voi käyttää draamaa ja luoda pienoisnäytelmiä kunkin tapahtuman ympärille. Myös saduttaminen (opettajan kerronta kuvien kanssa) sopii tapahtumien käsittelyyn.

Kirjassa olevien kuvausten rinnalla voidaan lukea samoista tapahtumista Raamatun teksteissä. Vertaillaan, mitä samaa ja mitä erilaista teksteissä on.

Kuvatehtävät

Kuvien avulla voidaan pelata muistipeliä ja opetella siten tapahtumien järjestystä. Etsitään kuville oikea pari viikonpäivistä (kuvakortit tulostettavissa tehtävissä).

Verkkotehtävät