Jokaisella ortodoksilla on kotiseurakunta
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu seurakuntaan käsitteenä sekä sen toimintaa. Oppilas etsii tietoa omasta seurakunnasta.
Käsitteet
Seurakunta, rovasti, kirkkoherra, praasniekka
Lisätietoa opettajalle
Vuoden 2021 loppuun mennessä Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli n. 59000. Määrä on todellisuudessa suurempi, sillä monet maahanmuuttajat eivät rekisteröidy Suomen ortodoksisen kirkon jäseniksi, vaikka ovatkin aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa.
Vuoden 2022 alusta lähtien ortodoksisia seurakuntia on ollut 10. Näiden seurakuntien alueella on arviolta 150 rukoushuonetta: katedraaleja, kirkkoja ja tsasounia eli pienempiä hirsisiä rukoushuoneita.
Seurakunnan muodostavat tietyn maantieteellisen alueen ortodoksisen kirkon jäsenet. Seurakunnan alueella voi toimia useampi pappi, joista yksi toimii toisten esimiehenä eli kirkkoherrana. Kirkkoherra vastaa yleensä seurakunnan taloudesta. Jokaisessa seurakunnassa toimii valtuusto ja neuvosto sekä kiinteistölautakunta. Seurakuntavaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla, ja vaaleihin voi asettua ehdolle jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. Valtuusto valitsee jäsenensä neuvostoon. Näiden tahojen tehtävänä on valvoa ja kehittää seurakunnan toimintaa ja taloutta sekä tehdä seurakuntaa koskevia päätöksiä. Lisäksi monissa seurakunnissa voi toimia diakoniatoimikunta, lähetystoimikunta, lapsi- ja nuorisotyötoimikunta sekä venäjänkielinen toimikunta.
Suomessa toimii myös kaksi ortodoksista luostaria. Uuden Valamon munkki- eli miesluostari sijaitsee Heinävedellä papinniemessä. Nunna- eli naisluostari sijaitsee niin ikään Heinävedellä Palokin kylässä. Luostareista kerrotaan enemmän niiden omassa luvussa.
Jokainen ortodoksinen kirkkorakennus on nimetty jonkin pyhän ihmisen tai pyhän tapahtuman mukaan. Suomessa on esimerkiksi monia Pyhän Nikolaoksen kirkkoja. Nikolaoksen muistolle omistettuja kirkkoja on paljon myös maailmalla, sillä hän oli rakastettu pyhä. Kirkoilla on omat temppelijuhlat. Näitä juhlia kutsutaan myös praasniekoiksi. Jos kirkkorakennus on pyhitetty esimerkiksi Georgios Voittajan muistolle, vietetään kyseisen kirkon temppelijuhlaa eli praasniekkajuhlaa Georgios Voittajan muistopäivänä eli 23.4. Silloin edeltävänä iltana toimitetaan vigilia ja praasniekkapäivänä juhlaliturgia. Liturgiassa toimitetaan vedenpyhitys. Juhlaliturgian jälkeen järjestetään monesti juhla, jossa voi olla myös ohjelmaa.
Jokaisella seurakunnalla on omat Internetsivut, joissa on tiedot seurakunnan työntekijöistä, jumalanpalveluksista ja toiminnasta.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Mietitään yhdessä, keitä omassa seurakunnassa on töissä. Ketkä seurakunnan työntekijät ovat tutuimpia (pappi, kanttori) ja mitä muita ammatteja seurakunnassa on (esimerkiksi diakoni, kirkkoherra, nuorisotoimenohjaaja)? Mietitään, mitä töitä seurakunnassa on ja tutustutaan ammatteihin sitä kautta.
Voidaan koota ajatuskartta tai muu piirros, jossa seurakunta on keskiössä. Sen ympärille kootaan tietoja, jotka liittyvät seurakuntaan yleisesti.
Tutustutaan oman seurakunnan verkkosivuihin ja etsitään sieltä seurakunnan työntekijöitä.
Kuvatehtävät
Katso kirjan kuvaa sivulla 148. Ketä kuva esittää? Mistä sen voi tietää?
Katso kuvaa sivulla 149. Mikä papilla on kädessä? Mitä hän sillä tekee? Mitä muuta pappi voi tehdä samalla tavoin?
Katso sivun 150 rakennusta. Millä nimellä sitä kutsutaan? Miten rakennus eroaa kirkosta? Mitä rakennuksessa voi tehdä? Oletko käynyt tällaisessa rakennuksessa?