Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Tutustutaan ortodoksisen kirkkomusiikin perusominaisuuksiin ja käyttöön kirkon jumalanpalveluksissa.

Käsitteet

kirkkoveisu, ektenia, bysanttilainen kirkkomusiikki, kirkkolaulu, kirkkokuoro, kirkkomusiikki, resitatiivi

Lisätietoa opettajalle

Resitatiivi on improvisoitua puhelaulua, jossa ei ole erikseen kirjoitettua sävelkulkua. Jumalanpalveluksessa resitatiivista lukutapaa käyttävät sekä papit, diakonit että lukijat. Papisto lausuu ektenioita eli rukouksia resitoiden. Liturgiassa esimerkiksi diakoni lukee sekä evankeliumin että epistolan tekstin resitoiden. Sitä ei käytetä opetuspuheen eli saarnan yhteydessä. Lukijat käyttävät sitä hetkipalvelusten ja Raamatun tekstien lukemisessa. Tavallisesti lukijan tehtäviä hoitaa kanttori, siihen vihitty miespuolinen maallikko. Lukijan tehtäviä voi palveluksissa hoitaa myös asiaan perehtynyt henkilö sukupuolesta riippumatta. Resitatiivinen lukutapa auttaa kuulijaa keskittymään itse tekstiin ja seuraamaan sitä, eikä niinkään lukijasta riippuvaan äänenkäyttöön. Puhelaulutapaa käytetään myös juutalaisuudessa ja islaminuskossa (esimerkiksi islaminuskon rukouskutsu minareetista).

Luonteeltaan ortodoksinen kirkkomusiikki on laulettua uskonoppia, opetuksellista kirkkorunoutta tai laulettuja Raamatun tekstejä (esimerkiksi psalmit). Jumalanpalveluksissa, kuten liturgiassa ja vigiliassa, kirkkolaulusta vastaa kirkkokuoro kanttorin johdolla. Myös muissa toimituksissa (esimerkiksi sakramenteissa) se huolehtii palvelusten tekstiosuuksien laulamisesta, mutta niissä on tavallisesti mukana vähemmän laulajia. Kuorolaiset eivät ole varsinaisesti saaneet koulutusta kirkkomusiikin esittämiseen, mutta he ovat kuitenkin perehtyneet siihen riittävän vahvasti. Suomessa ei ole ammattimaisia kirkkokuoroja tai laulajia, sillä toimintaan osallistutaan vapaaehtoisesti. Mikäli kuoroon ei saada laulajia tai kyse on pienemmästä kirkollisesta toimituksesta, voi kanttori huolehtia kirkkolaulusta yksinkin. Kuoro laulaa kirkon etuosassa oikealle puolelle sijoittuneena.

Suomessa kirkkokuoroissa laulavat sekä miehet että naiset yhdessä, joten kirkkomusiikki on moniäänistä. Historiallisista syistä siinä on vaikutteita slaavilaisesta kirkkolauluperinteestä. Venäläissäveltäjien melodioita ja tekstejä on sovitettu paikalliseen käyttöön. Myös omaa kirkkomusiikkia on sävelletty jo kirkon autonomian alkuajoista lähtien ja uutta tuotetaan aktiivisesti. Perinteinen ortodoksinen kirkkolaulu on mieskuorojen esittämää yksiäänistä, bysanttilaista perinnettä noudattavaa kirkkolaulua. Tähän perinteeseen kuuluu, että palveluksissa on tavallisesti kirkon etuosassa kaksi kuoroa. Ne laulavat vuorotellen. Tätä tapaa kutsutaan antifoniseksi kirkkolauluksi.

Ortodoksisen kirkkolaulun perustana on kahdeksansävelmistö (oktoehos). Se on kirkon jumalanpalveluksissa käytettävä jumalanpalvelusten nuottikirja. Oktoehos sisältää viikonpäivien muuttuvat tekstit kahdeksan sävelmäjakson sarjassa. Sävelmistön veisut ja tekstit toistuvat kahdeksan viikon välein. Sävelmien ja tekstien kierto alkaa helluntain jälkeen ja päättyy ennen suuren paaston alkua. Musiikillisen ja jumalanpalveluksellisen järjestelmän kokoaja on 700-luvulla elänyt syyrialaismunkki Johannes Damaskolainen.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Kuunnellaan ortodoksista kirkkolaulua. Esimerkiksi Youtubesta löytyy ortodoksisia veisuja.

Millaiselta laulu kuulostaa? Kuuluuko soittimia? Laulavatko kaikki samalla tavalla vai onko kuultavissa erilaisia ääniä? Missä olette kuulleet lauluja aikaisemmin? Kuunnellaan laulujen sanoja. Mistä laulut kertovat?

Järjestetään oma kirkkokuoro ja lauletaan jokin tuttu kirkkoveisu. Jokainen voi toimia vuorotellen kanttorina. Miksi kanttoria tarvitaan? Mitä kanttorin pitää osata? 

Voidaan haastatella oman seurakunnan kirkkokuorolaista tai kanttoria ja kysellä kokemuksia. Voisiko kirkkokuorossa laulaminen olla jonkun omakin harrastus?

Kuunnellaan näyte myös resitatiivisesta lukutavasta esimerkiksi Youtubesta ja pohditaan, miten resitointi eroaa tavallisesta lukemisesta. Jokainen voi kokeilla resitoivaa lukutapaa luokassa esimerkiksi Isä meidän -rukouksella.

Kuvatehtävät

Katsotaan kirjan kuvaa sivulla 169. Mitä kuvassa tapahtuu? Kuinka monta laulajaa kuorossa on? Minkä muotoinen kuoro on? Mitä laulajilla on edessään? Mistä kuva on mahdollisesti otettu? Kuka johtaa kuoroa? Mistä tietää, kuka on kuoronjohtaja?

Verkkotehtävät