Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu ortodoksisen uskon Suomeen saapumiseen. Oppilas perehtyy Karjalan valistajien työhön ortodoksisen uskon levittämisessä.

Käsitteet

Kristinusko, Karjalan valistaja, pyhittäjäisä, lähetystyö, kolttasaamelainen

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksinen usko tuli Suomeen idästä 1000-luvulla. Venäjällä sijaitseva Novgorod oli merkittävä kauppakaupunki, josta kulkukauppiaat toivat ensimmäistä tietoa kristinuskosta Karjalan alueen väestölle. Myöhemmin Novgorodissa eläneet munkit aloittivat lähetystyön karjalaisten keskuudessa. Suuri merkitys kristinuskon leviämisessä oli myös Suomeen Ruotsista tehdyillä ristiretkillä 1100-luvulla.

Vuonna 2022 kristillisiin kirkkoihin Suomessa kuului n. 67 % väestöstä. Heistä vajaa prosentti kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Luku on ollut pitkään laskussa, ja sen ennustetaan laskevan maallistumisen myötä.

Kirjan s. 147 ikonissa on kuvattuna Karjalan valistajia. Heitä oli jopa 70, ja heidän joukossaan oli myös muutama nainen. Karjalan valistajat valistivat nimensä mukaisesti Karjalan alueen kansaa. Karjalan valistajien muistojuhlaa vietetään loka-marraskuun vaihteessa olevana lauantaina (31.10.–6.11.). Tämä ajankohta on monesti sama kuin luterilaisessa perinteessä vietettävä pyhäinpäivä (vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä). Myös Suomeen kovasti tuloa tekevä Halloween-juhla saattaa sijoittua samaan ajankohtaan.

Tutuimpia Karjalan valistajia ovat Sergei ja Herman-munkit, joiden kerrotaan perustaneen vanhan Valamon luostarin Laatokkajärven saareen. Heitä kuvaava mosaiikki-ikoni löytyy Uuden Valamon pääkirkon ulkoseinästä. Konevitsan luostarin perustaja, Arseni Konevitsalainen kilvoitteli aluksi Kreikan kuuluisassa Athos-luostarissa. Luostarin johtaja antoi hänelle tehtäväksi lähteä pohjoiseen maahan ja antoi tälle mukaan Jumalanäidin ikonin. Arseni joutui pienen purtensa kanssa myrskyyn ja ajautui Konevitsan saarelle. Kun hän koetti lähteä sieltä pois, myrsky heitti hänet sinne uudestaan. Arseni ymmärsi tämän olevan Jumalan johdatusta ja siten asettui saareen. Arsenin tarina on luettavissa legoilla kuvitettuna:

Trifon Petsamolainen työskenteli saamelaisten keskuudessa Lapin alueella. Hän rakensi paikallisten avulla Pyhän Kolminaisuuden kirkon Petsamojoelle. Elämä erämaaolosuhteissa oli haasteellista, eikä Trifon välttynyt siellä odottamattomilta vierailta. Yksi tarina kertoo, kuinka eräänä päivänä karhu tallusti yllättäen Trifonin vaatimattomaan tupaan, työnsi tassunsa taikinasaaviin ja alkoi nuolla tassujaan. Trifon ei jäänyt neuvottomaksi, vaan teki ristinmerkin ja käski karhua poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä, läimäyttäen jopa muutaman kerran kepillä rangaistukseksi. Karhu totteli nätisti. Kerrotaan, että tämän jälkeen ei karhut eikä sudetkaan enää häirinneet luostaria, eivätkä sen läheisyydessä olleita porotokkia.

Kolttasaamelaiset ovat yksi saamelaisten ryhmä. Kolttasaamelaiset kääntyivät Trifonin lähetystyön myöstä ortodoksiseen uskoon. Tämä erottaakin kolttasaamelaiset muista saamelaisista, jotka ovat pääosin luterilaisia. Ortodoksinen usko on vahva ja tärkeä osa kolttasaamelaista kulttuuria. 15.12. on Trifonin muistopäivä, jolloin esimerkiksi Sevettijärven kirkossa vietetään vuosijuhlaa. Tärkeimmät jumalanpalvelustekstit ja kirkkoveisut on käännetty koltansaameksi. Lisää tietoa:

Esimerkki:

Esimerkiksi Uspenskin katedraalin kuvia löytyy Helsingin ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilta.

Kuvatehtävät

Katso kirjan kuvaa sivulla 146. Etsi kuvasta ortodoksinen Uspenskin katedraali ja luterilainen tuomiokirkko. Mitä samaa niissä on? Miten erotat ne muista rakennuksista? Mistä tiedät, että Uspenskin katedraali on ortodoksikirkko? 

Katso sivun 147 ikonia. Ikonissa on kuvattu pyhittäjäisiä. Keitä he ovat? Käytä apuna ikonin vieressä olevaa tekstiä.

Verkkotehtävät