Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Tutustutaan siihen, miten ortodoksinen uskonto saapui Suomeen. Käsitellään Karjalan ja Pohjolan valistajia.

Käsitteet

kristinusko, pyhittäjäisä, Karjalan valistaja, munkki, saamelainen, kolttasaamelainen

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksinen usko saapui Suomeen Venäjän kautta. Karjala ja itäinen Suomi saivat kristinuskon Novgorodista lähetystyön tuloksena 1100-luvulla. Luostareiden perustaminen ja yksittäisten munkkien tekemät lähetysmatkat vaikuttivat Karjalan kirkon syntyyn. 1500-luvulla vaikuttanut pappismunkki Ilja opetti ja kastoi muun muassa nykyisen Pohjois-Karjalan alueella. Hän teki lähetystyötä aina Petsamoon saakka.

Laatokan saarten kahdella luostarilla on ollut merkittävä asema itäisen kristillisyyden leviämisessä. Nämä luostarit ovat olleet 1300-luvulla ortodoksisuuden majakka Karjalassa. Valamon luostarin perustajat ovat (mahdollisesti Athoksella ollut) venäläinen munkki Sergei ja hänen oppilaansa, karjalaissyntyinen Herman. Perustamisajankohdasta ei ole tarkkaa dokumentaatiota. Valamo lienee perustettu 1150-luvun tietämissä viitaten siihen, että perustajien pyhäinjäännökset, oltuaan turvassa ruotsalaisilta ristiretkeläisiltä, olisi palautettu Novgorodista Valamoon 1163 ja viimeisen kerran 11.9.1180. Varhaisimmaksi luostarin perustamisen ajankohdaksi on esitetty 900-lukua, mutta luostariin liittyvät varmat kirjalliset tiedot ovat vasta 1300-luvun lopulta.

Athoksella kilvoitellut venäläinen pappismunkki Arseni perusti Konevitsan saarelle luostarin myös 1300-luvun lopulla. Sitä ennen hän kilvoitteli Valamossa. Pyhittäjäisä Arseni Konevitsalainen sai Athokselta mukaansa Jumalanäidin ikonin. Se ihmeitä tekevänä ikonina on nykyään yksi Suomen ortodoksisen kirkon arvokkaimpia ikoneja. Ikoni on sijoitettu Kristuksen kirkastumisen kirkkoon Heinäveden Valamossa.

Suomessa ortodoksinen kirkko on ollut eri muodoissaan osa Venäjän ortodoksista kirkkoa aina vuoteen 1923 saakka. Sen jälkeen se on ollut autonominen kirkko Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Opettaja voi näyttää oppilaille kuvia erilaisista kirkoista. Keskustellaan, missä eri kirkoissa oppilaat ovat käyneet. Opitaan kristillisen kirkon tunnuspiirteitä sijoittamalla ne esimerkiksi kuvaan. Voidaan myös tehdä taulukko, jossa on ortodoksisen, luterilaisen ja katolisen kirkon tunnuspiirteitä. Muun muassa risti, kirkkosali ja alttari löytyvät näistä kaikista kirkosta. Sen sijaan ikonostaasi on vain ortodoksisessa kirkossa ja soittimet vain luterilaisessa kirkossa.

Uspenskin katedraalin kuvia löytyy esimerkiksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilta.

Kuvatehtävät

Katso kirjan kuvaa sivulla 146. Etsi kuvasta ortodoksinen Uspenskin katedraali ja luterilainen tuomiokirkko. Mitä samaa niissä on? Miten erotat ne muista rakennuksista? Mistä tiedät, että Uspenskin katedraali on ortodoksikirkko? 

Katso sivun 147 ikonia. Ikonissa on kuvattu pyhittäjäisiä. Keitä he ovat? Käytä apuna ikonin vieressä olevaa tekstiä.

Verkkotehtävät