Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Opitaan, että alueen seurakunnat muodostavat hiippakunnan ja että Suomessa on kolme hiippakuntaa. Tutustutaan käsitteisiin piispa, arkkipiispa, metropoliitta ja patriarkka. Perehdytään Suomen ortodoksisen kirkon hallinnollisen rakenteen eri osiin ja niiden suhteeseen toisiinsa. Käsitellään kirkon hallintoa.

Käsitteet

piispa, arkkipiispa, metropoliitta, patriarkka, hiippakunta, eripaimen, ekumeeninen patriarkka, residenssi

Lisätietoa opettajalle

Hiippakuntien keskuspaikat ovat Helsinki, Kuopio ja Oulu. Hiippakunnan johdossa on piispa, jonka kirkollinen arvonimi on metropoliitta. Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksen mukaan arkkipiispan istuin siirrettiin Kuopiosta Helsinkiin 1.1.2018. Samalla arkkipiispan arvonimi muuttui Helsingin ja koko Suomen arkkipiispaksi. Arkkipiispan avuksi kirkkoon on perustettu apulaispiispan virka vuonna 1979. Vuoden 2022 tammikuusta alkaen tehtävää on hoitanut entinen Valamon luostarin igumeeni Sergei. Piispa Sergein virkanimike on Haminan piispa.

Kirkon ylintä hallintovaltaa käyttää vuosittain kokoontuva kirkolliskokous. Se koostuu hiippakunnittain seurakuntalaisten valitsemista maallikoista (18) sekä papiston ja kanttoreiden valitsemista heitä edustavista jäsenistä (18), joiden ei välttämättä tarvitse olla seurakunnan varsinaisia työntekijöitä. Piispat ovat itseoikeutettuja kokousedustajia. Kokous käsittelee kirkon talouteen, toimintaan sekä lainsäädäntöön ja hengellisyyteen liittyviä asioita. Erillinen piispainkokous päättää kirkon hengellisistä, kanonisista ja opillisista kysymyksistä.

Arkkipiispa toimii puheenjohtajana kirkolliskokouksessa, kirkon ja hiippakuntien yhteisenä hallintoelimenä toimivassa kirkollishallituksessa ja piispainkokouksessa. Arkkipiispa edustaa kirkkoa maan virallisissa tilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa tai valtiopäivien avajaisissa. Hän edustaa kirkkoa myös kansainvälisesti.

Piispaa puhutellaan nimillä "isä esipaimen" tai "korkeasti siunattu isä esipaimen". Piispalla voi olla tehtävän mukainen nimike. Hän voi olla arvoltaan metropoliitta, arkkipiispa tai patriarkka. Piispa pukeutuu jumalanpalveluksen ulkopuolella alusviittaan, päällysviittaan, klobukkiin sekä panagiaan.

Hiippakunnan pääkirkkoa kutsutaan katedraaliksi. Vain siinä kirkossa on piispanistuin.

Lisätietoa hiippakunnista löytyy esimerkiksi Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta. Pappeudesta voi lukea lisää sivustolta ortodoksi.net.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Kerrataan pappeuden asteet: diakoni, pappi ja piispa. Mikä on kunkin tehtävä? Miten voi päästä diakoniksi? Miten papiksi tai piispaksi vihitään?

Katsotaan kartalta hiippakunnat ja selvitetään, mihin hiippakuntaan oma seurakunta kuuluu. Mitä muita tuttuja kaupunkeja tai paikkoja on muissa hiippakunnissa? Hiippakuntaa johtaa piispa. Merkitään karttaan hiippakuntien johtajien eli piispojen nimet. Tutkitaan, mitä eri seurakuntia hiippakuntaan kuuluu ja nimetään niistä suurimmat. 

Voidaan tehdä yhdessä ajatuskartta. Sanoja voivat olla esimerkiksi hiippakunta, piispa, seurakunta ja kirkkoherra.

Opitaan yhdessä piispan tunnusmerkit: mitra, piispansauva, risti.

Kirjan tehtävät 1 ja 2 voidaan tehdä itsenäisesti tai yhdessä.

Kuvatehtävät

Katso kirjan kuvaa sivulla 160. Mitä näet kuvassa? Kuka kuvassa on? Oletko tavannut kuvassa olevan henkilön? Mistä kuva on otettu? Mikä kuvan henkilöllä on kädessä? Miksi hänellä on sellainen? 

Katso kirjan kuvaa sivulla 161. Mitä kuvassa tapahtuu? Keitä kuvassa on? Mistä kuva on sinusta otettu? Onko kuvassa piispaa?

Verkkotehtävät