Aksios

Valamon luostari

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Tutustutaan Heinäveden Valamon luostariin Laatokan Valamon perinteen jatkajana.

Käsitteet

toinen maailmansota, karjasuoja, veljestö, praasniekka, pyhiinvaeltaja

Lisätietoa opettajalle

Suomen valtion itsenäistyttyä vuonna 1917 sen rajojen sisälle jäi Tarton rauhansopimuksessa neljä venäläistä luostaria. Nämä luostarit olivat pohjoinen Petsamon luostari, Valamon ja Konevitsan luostarit Laatokalla sekä Lintulan naisluostari Kivennavalla, Karjalan kannaksella. Ne liitettiin hallinnollisesti osaksi Suomen ortodoksista kirkkoa.

Valamon luostarin säännöllinen toiminta Laatokan saaressa päättyi 4.2.1940. Pääluostarin suurinta kelloa, sittemmin pommituksissa tuhoutunutta Pyhän Andreaksen kelloa, soitettiin 12 kertaa 18.3.1940. Yksi vaihe luostarin elämässä päättyi ja uusi oli alkamassa. Luostarin esineistöstä saatiin suuri osa evakuoitua. Nämä esineet on sijoitettu eri puolella Suomea sijaitseviin ortodoksisiin seurakuntiin sekä kirkkomuseo Riisaan.

Luostarin veljestössä oli noin 150 munkkia, jotka sijoittuivat aluksi Keski-Suomeen Kannonkoskelle. Sieltä he siirtyivät kesällä 1940 Heinäveden Papinniemeen. Sijoituspaikaksi oli ostettu Saastamoinen-yhtymän maatila. Laatokan Valamon perinne jatkuu Uudeksi-Valamoksi nimetyssä luostarissa. Vuonna 2022 veljestöön kuului 18 jäsentä. Heistä 10 on vihitty munkiksi, ja loput ovat kuuliaisuusveljiä eli noviiseja. Luostarissa on myös lähes 40 veljestöön kuulumatonta työntekijää. Toiminnan katsottiin jo loppuvan 1970-luvun alussa, mutta uusi vaihe alkoi vuonna 1974 Trapesa-ravintolan avaamisella entiseen karjasuojaan. Uusi kirkko saatiin vuonna 1977 ja kulttuuri- ja konservointikeskus vuonna 1984. Viinituotanto käynnistettiin vuonna 1998. Uudet näyttelytilat avattiin vuonna 2006. Luostarin yhteydessä toimii myös vuonna 1986 toimintansa aloittanut Pohjoismaiden ainut ortodoksinen kansanopisto.

Valamon luostarista voi etsiä lisätietoa sivustolta valamo.fi.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Katsotaan yhdessä kartasta, missä sijaitsee Heinävesi. Kuinka moni on käynyt siellä? Todetaan, että siellä on Valamon luostari. Minkä vesistön rannalla Valamon luostari sijaitsee? Luetaan luostarin historiasta oppikirjan sivulta 164.

Kerrataan yhteisesti, millainen asuinyhteisö luostari on, ketkä sinne voivat mennä asumaan ja mitä siellä tehdään. Kuka voi tulla munkiksi ja mitä munkin tehtäviin kuuluu?

Kirjan tekstin tai verkkosivujen avulla pohditaan, mitä kaikkea Valamossa voi tehdä.

Kuvatehtävät

Kirjan sivulla 164 on kuva Valamon luostarin uudesta kirkosta. Millaiset kupolit kirkossa on? Minkä muotoinen rakennus on? Millainen kellotapuli kirkossa on? 

Sivulla 164 on myös ikoni. Keitä ikonissa on kuvattu? Mitä miehet pitävät kädessään?

 

Lintulan luostari

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Tutustutaan Lintulan luostariin Kivennavan Lintulan luostarin perinteen jatkajana.

Käsitteet

tuohustehdas, sisaristo, tuohus

Lisätietoa opettajalle

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisluostari koki myös evakkotaipaleen. Aluksi sisaristo (47 nunnaa) asettui Joroisten Maaveden kylään. Lopulta se sijoittui evakkotaipaleensa päätteeksi lähes 80 vuotta sitten Heinäveden Palokin kylään. Mukana oli enää 34 nunnaa. Matka oli alkanut vuonna 1946 Karjalan kannaksen Kivennavan pitäjän Lintulan kylästä. Toisin kuin miesluostarien kohdalla, nunnat eivät odottaneet, että poislähtö olisi jotain lopullista. Luostarin omaisuutta ei saatu mukaan muutamaa ikonia lukuun ottamatta. Papinniemen tavoin tämäkin paikka oli entinen maatila ja vesistön ympäröimä. Vuonna 2022 luostarin sisaristoon kuului 7 nunnaa, yksi skeemanunna ja yksi kuuliaisuussisar.

Sisariston asuntola valmistui vuonna 1966. Se oli Lintulan ensimmäinen uudisrakennus. Pyhälle Kolminaisuudelle pyhitetty kirkko saatiin vuonna 1973. Sen alttarissa on suomalaistuneen japanilaisen ikonimaalari Petros Sasakin maalaama, laatuaan suurin Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni Suomessa. Luostari saa toimeentulonsa pääasiassa kynttilätehtaasta. Kynttilätehdas ja matkamuistomyymälä rakennettiin vuonna 1988. Tehtaassa valmistetaan tuohukset koko Suomen ortodoksisen kirkon tarpeisiin. Hautausmaan tsasouna otettiin käyttöön vuonna 1995. Luostari saa tuloja myös matkamuistomyymälästä, matkailutoiminnasta ja pyhiinvaeltajilta. Lokakuussa 2012 Lintulan luostari sai uuden igumenian, sisar Mikaelan, jatkamaan igumenia Marinan työtä. Luostarit eivät saa säännöllistä tukea kirkolta, eikä niillä ole seurakuntien tavoin verotusoikeutta.

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Lintulan luostari -luku voidaan käsitellä yhdessä Valamon luostari -luvun kanssa. Voidaan katsoa vielä kartasta, missä luostarit sijaitsevat ja kuinka pitkä matka niihin on. Mitä etua on siitä, että luostarit ovat lähekkäin? Opitaan, että Uuden-Valamon luostari on munkkiluostari ja Lintula on nunnaluostari. Kerrataan luostarilupaus:

Kun henkilö vihitään munkiksi tai nunnaksi, hän antaa kolme lupausta: 

1. Hän lupaa elää köyhyydessä.

2. Hän lupaa olla menemättä naimisiin.

3. Hän lupaa totella luostarin johtajaa. 

Pohditaan yhdessä, keitä Lintulassa asuu ja mitä he tekevät siellä. Voidaan tutustua esimerkiksi Lintulan sisariston nimiin. Millaisia nimiä nunnilla on ja miksi heidän nimensä ovat muuttuneet?

Askarrellaan omat tuohukset mehiläisvahasta.

Kuvatehtävät

Katso kirjan kuvaa sivulla 166. Miten Lintulan luostarin kirkko eroaa Uuden-Valamon luostarin kirkosta? Miksi kuvassa näkyy paljon viinimarjapensaita? Mitä muuta Lintulan puutarhassa voisi olla?

Katso kuvaa sivulla 167. Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä nunnat tekevät? Miksi osa “nauhoista” on punaisia ja osa keltaisia?

Verkkotehtävät