Valamon ja Lintulan luostarit

Valamon luostari

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu Uuden Valamon miesluostariin ja sen historiaan.

Käsitteet

Laatokka, veljestö, praasniekka

Lisätietoa opettajalle

Alkuperäinen Valamon luostari sijaitsee Valamon saaressa Laatokka-järvellä. Sen rakentamisen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta on arvioitu, että luostaritoiminta olisi alkanut siellä n. 1100–1300-lukujen välillä. Sen perustajina pidetään Sergei-munkkia ja hänen työnsä jatkajaa Herman-munkkia. Talvisodan seurauksena 1940 luostarin veljestö joutui lähtemään evakkoon. He saivat kuljetettua mukanaan ikonostaasin ovia, ikoneita, kirkonkelloja ja jumalanpalvelusvälineistöä. Nämä sijoitettiin myöhemmin uuteen luostariin.

Veljestö suuntasi Heinävedelle P­apinniemeen katsomaan myynnissä ollutta kartanoa. Tuosta matkasta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan hevosvankkureiden pyörä olisi mennyt rikki tilan kohdalla. Ikään kuin joku olisi halunnut munkkien pysyvän tuossa paikassa. Toisen tarinan mukaan Papinniemeltä olisi löytynyt huone, jossa oli ollut Sergei ja Herman Valamolaisen ikoni seinällä. Tätä luostarin edustajat olivat pitäneet enteenä sille, että tila olisi sopiva veljestön uudeksi kodiksi. Tilasta tehtiin kaupat ja veljestö muutti Papinniemeen ja nimesi paikan Uudeksi Valamoksi. Uuden Valamon luostari alkoi laajentua aikojen kuluessa. Nyt luostari käsittää kahden kirkon lisäksi Valamon kansanopiston, kirjaston, pienen hotellin, talkoolaisten majatalot, viinin valmistukseen tarvittavat tilat sekä vanhasta navetasta tehdyn ravintolan.

Uuden Valamon luostarin tärkein elinkeino on matkailu. Tämän vuoksi luostarin pihapiiristä löytyy myös matkamuistomyymälä. Myymälässä myydään luostarin omaa viini- ja konjakkituotantoa, hunajaa, mehuja, ikoneja ja tuohuksia. Valamon luostariin voi tutustua verkkosivuilla:

Kerrataan yhteisesti, millainen asuinyhteisö luostari on, ketkä sinne voivat mennä asumaan ja mitä siellä tehdään. Kuka voi tulla munkiksi ja mitä munkin tehtäviin kuuluu?

Kirjan tekstin tai verkkosivujen avulla pohditaan, mitä kaikkea Valamossa voi tehdä.

Kuvatehtävät

Kirjan sivulla 164 on kuva Valamon luostarin uudesta kirkosta. Millaiset kupolit kirkossa on? Minkä muotoinen rakennus on? Millainen kellotapuli kirkossa on? 

Sivulla 164 on myös ikoni. Keitä ikonissa on kuvattu? Mitä miehet pitävät kädessään?


Lintulan luostari

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu Uuden Valamon naisluostariin ja sen historiaan.

Käsitteet

Naisluostari, helluntai, tuohustehdas

Lisätietoa opettajalle

Lintulan luostari perustettiin alun perin Karjalan kannakselle Kivennavan pitäjään 1894. Luostarin sisaristo oli tuolloin venäläisiä. Valamon veljestön tapaan, myös nunnat joutuivat lähtemään evakkoon sotien vuoksi. Monien vaiheiden jälkeen sisaristo hankki Heinäveden Palokin kylästä tilan, jonne pääsivät muuttamaan 1946. Lintulan sisaristo teki yhteistyötä lähistöllä olleen munkkiluostarin kanssa ja veljestö huolehti sisariston hengellisistä tarpeista toimittamalla jumalanpalveluksia.

Nunnat olivat elätelleet toiveita takaisin paluusta ja uskoivat lähtiessään evakkotaipaleen olevan lyhyt. Tämän vuoksi esineistöä Kivennavan Lintulasta ei lähtenyt paljoa mukaan. Nunna Nina otti mukaansa Jerusalemin Jumalanäidin ikonin, jota pidetään yhtenä Suomen ortodoksisen kirkon ihmeitätekevistä ikoneista. Lintulan luostari on Pohjoismaiden ainut naisluostari.

Lintulan luostarin tärkein elinkeino on tuohusten valmistaminen. Suomen kaikki seurakunnat tilaavat tuohukset Lintulan luostarista ja vuosittain niitä valmistetaan jopa puoli miljoonaa kappaletta. Tuohuksiin tarvittava mehiläisvaha tuodaan Englannista. Talviaika on perinteisesti tuohusten valmistusaikaa. Keväällä ja kesällä luostarin omassa puutarhassa kasvatetaan vihanneksia ja yrttejä. Yrttejä kuivataan ja myydään matkamuistomyymälässä tuohusten ja muiden tavaroiden lisäksi. Uutena varainhankintamuotona luostarissa aloitetaan kahvin paahtaminen ja myyminen.

Lintulan kirkon praasniekkaa vietetään helluntaina eli Pyhän Kolminaisuuden päivänä. Helluntain ajankohta on liikkuva. Sitä vietetään aina 50 päivää pääsiäisestä. Samoin kuin Uuden Valamon luostari, niin myös Lintulan luostari toivottaa talkoolaisia tervetulleiksi erityisesti kesäksi, joka on vilkkaampaa aikaa kuin talvi. Talkoolaiset avustavat kesäkahviossa, puutarhassa, matkamuistomyymälässä sekä keittiössä. Työtä vastaan he saavat maksuttoman vierashuoneen käyttöönsä sekä ruuan joka päivä. Talkoolaisten toivotaan viettävän luostarissa kerrallaan kahden viikon jakson.


Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Lintulan luostari -luku voidaan käsitellä yhdessä Valamon luostari -luvun kanssa. Voidaan katsoa vielä kartasta, missä luostarit sijaitsevat ja kuinka pitkä matka niihin on. Mitä etua on siitä, että luostarit ovat lähekkäin? Opitaan, että Uuden-Valamon luostari on munkkiluostari ja Lintula on nunnaluostari. Kerrataan luostarilupaus:

Kun henkilö vihitään munkiksi tai nunnaksi, hän antaa kolme lupausta

1. Hän lupaa elää köyhyydessä.

2. Hän lupaa olla menemättä naimisiin.

3. Hän lupaa totella luostarin johtajaa.

Pohditaan yhdessä, keitä Lintulassa asuu ja mitä he tekevät siellä. Voidaan tutustua esimerkiksi Lintulan sisariston nimiin. Millaisia nimiä nunnilla on ja miksi heidän nimensä ovat muuttuneet?

Askarrellaan omat tuohukset mehiläisvahasta.

Kuvatehtävät

Katso kirjan kuvaa sivulla 166. Miten Lintulan luostarin kirkko eroaa Uuden-Valamon luostarin kirkosta? Miksi kuvassa näkyy paljon viinimarjapensaita? Mitä muuta Lintulan puutarhassa voisi olla?

Katso kuvaa sivulla 167. Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä nunnat tekevät? Miksi osa “nauhoista” on punaisia ja osa keltaisia?

Verkkotehtävät

Tulostettavat tehtävät

Liite
Liite