7. Muita kristillisiä yhteisöjä
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas perehtyy siihen, kuinka kristillinen kirkko on jakaantunut. Oppilas tutustuu tunnetuimpiin suomessa toimiviin kristillisiin yhteisöihin ja niiden tunnuspiirteisiin.
Käsitteet
Kristillinen kirkko, kristillinen yhteisö, vapaat suunnat, kristillisperäinen liike, saarnaaja, Baptistikirkko, helluntailaisuus, metodistikirkko, vapaakirkko, adventtikirkko, pelastusarmeija
Lisätietoa opettajalle
Kristillinen kirkko syntyi ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa. Aluksi kristinusko oli juutalaisuuden haara, josta se erkaantui omaksi uskonnokseen. Kirkko oli pitkään yhtä, kunnes 1054 kirkko jakaantui kahteen osaan, joista katolinen kirkko edusti lännen kirkkoa ja ortodoksinen kirkko idän kirkkoa. Uskonpuhdistuksen seurauksena 1500-luvulla lännen kirkko jakaantui ja syntyi esimerkiksi luterilainen ja anglikaaninen kirkko. Ajan saatossa syntyi erilaisia näkemyksiä kirkon opetuksesta sekä erilaisia tapoja. Tämän myötä syntyi erilaisia kristillisyyteen pohjautuvia vapaita suuntauksia ja kristillisperäisiä liikkeitä. Näitä yhteisöjä ovat esimerkiksi kirjan kappaleessa esitellyt baptistikirkko, helluntaikirkko, metodistikirkko, vapaakirkko, adventtikirkko ja pelastusarmeija. Yhteistä näille liikkeille ja yhteisöille on, että ne hyväksyvät tietyt opilliset asiat, kuten tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan.
Edellä mainittujen lisäksi on myös kristillisperäisiä liikkeitä, jotka ovat ottaneet toiminnalleen vaikutteita Raamatusta ja kristinuskosta. Nämä liikkeet, kuten mormonikirkko ja Jehovan todistajat, eivät kuitenkaan hyväksy kaikkia kristillisen opin kohtia.
Vapaiden suuntien jumalanpalvelukset (kokoukset tai kokoontumiset) ovat vapaamuotoisia. Niillä ei ole tiettyä tarkkaa kaavaa, vaan ne voivat sisältää jonkin seurakuntalaisen/saarnaajan/evankelistan puheen, lauluesityksen tai yhteislaulua ja yhteistä keskustelua. Kokoontumispaikkana toimii kirkon sijaan ennemmin sali, rukoushuone tai temppeli. Tunnusomaista kristillisille liikkeille on se, että jäseniksi ei kasteta lapsena, vaan liikkeeseen liitytään kasteen kautta aikuisena.
Monesti vapaiden suuntauksien jäsenet, kuten helluntailaiset, osallistuvat koululla ev.lut. -opetukseen. Jotkin liikkeet ja yhteisöt, kuten esimerkiksi Jehovan todistajat, hoitavat katsomusopetuksen itse. Kokousten aikana lapsille ja nuorille järjestetään opetusta, josta he tuovat todistuksen kouluun. Tällöin oppilas ei osallistu koulussa annettavaan katsomusopetukseen, vaan hänet voidaan vanhempien pyynnöstä vapauttaa siitä.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Kappaleen aiheesta voi tehdä ryhmätyön askartelemalla puun. Puun runkoon kirjoitetaan oppikirjan mukaisesti teksti “yhtenäinen kristillinen kirkko” ja kahtia jakaantuviin haaroihin “katolinen kirkko” ja “ortodoksinen kirkko”. Katolisen kirkon haaraan, sen oksiin ja lehtiin, kirjoitetaan vapaita suuntia ja muita kristillisiä yhteisöjä ja piirretään aiheeseen liittyviä kuvia joko oppikirjan tai itse etsityn tiedon avulla.
Oppilaiden kanssa voi tutkia, mitä vapaiden suuntien kokoontumistiloja omalta paikkakunnalta löytyy. Mahdollisuuksien mukaan voi järjestää vierailun paikan päälle tai kutsua vierailijan kouluun.