Buddhalaisuus
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Tutustutaan joihinkin buddhalaisuuden tunnuspiirteisiin.
Käsitteet
Buddha, stupa, pagodi, munkki
Lisätietoa opettajalle
Buddhalaisuus on pääuskonto Japanissa sekä Aasian maissa, kuten Nepalissa, Thaimaassa ja Sri Lankassa. Buddhalaisuus on vanha uskonto, joka syntyi Intiassa n. 500 eKr. Sen perustajana pidetään prinssi Siddhartha Gautamaa. Prinssi eli ylellistä ja suojattua elämää palatsissa, jonka ympärille isä oli rakentanut muurin. Muuri esti prinssi Siddharthaa näkemästä elämän ikäviä asioita: sairauksia, kuolemaa, vanhaksi tulemista ja kärsimystä. Kun poika vanheni, tämä kiinnostui muurien takana olevasta maailmasta ja palvelijansa avulla hän päätti lähteä sitä katsomaan. Ulkona hän tapasi esimerkiksi sairaan ihmisen ja vanhuksen. Matka muutti hänen elämänsä täysin, sillä nyt hän ymmärsi, että elämään liittyy myös kärsimystä. Palattuaan takaisin isänsä palatsiin Siddhartha riisui korunsa, leikkasi tukkansa ja hyvästeli perheensä. Lopun elämänsä Siddhartha käytti mietiskelyyn pohdiskellen elämän tarkoitusta. Kun hän ymmärsi elämän tarkoituksen, hän saavutti tilan, jota kutsutaan valaistumiseksi, ja hänestä tuli sen myötä buddha. Tätä tilaa buddhalaiset tavoittelevat mietiskelyllä.
Kirjan sivulla 174 on kuvattuna nuoria buddhalaisia munkkeja mietiskelemässä. Asento, jossa jalat ovat istuessa ristikkäin, kutsutaan lootus-asennoksi. Kuten ortodoksisessa luostarissa, niin myös buddhaluostarissa munkeilla on erityinen asu. Buddhamunkeilla se on yleensä oranssista kankaasta taiteltu kaapu. Ortodoksisen luostariasukkaan vaate on musta. Rukoilun sijaan buddhamunkit mietiskelevät luostareissa, sillä buddhalaisuus ei tunne Jumalaa tai jumalia. Buddhalaiset munkit eivät omista kuin muutamia asioita: vaatteet, kerjuukulhot, partaterän parran ja tukan ajoa varten, neulan, siivilän ja rukousnauhan. Buddhamunkin aamuun kuuluu lähteä kerjuukulhon kanssa ihmisten pariin. Ihmiset lahjoittavat munkeille ruokaa ja kiittävät siitä, että saivat auttaa munkkeja ja näin kerättyä itselleen hyvää karmaa. Karma tarkoittaa syyn ja seurauksen lakia, jossa hyvät teot mahdollistavat hyvän jälleensyntymisen. Luostarissa elämistä pidetään hienona elämänmuotona, jonka vuoksi monet 11–13-vuotiaat pojat lähetetään tutustumaan luostarielämään. Osa pojista jää tai palaa luostariin jossain vaiheessa elämäänsä.
Suomessa buddhalaisia on arviolta n. 10 000. Pyhiä rakennuksia löytyy Siikaisista (stupa), Turun Moisiosta (temppeli) sekä Karttulasta (luostari).
Buddhalaiseen kulttuuriin voi Suomessa tutustua myös japanilaisissa ja kiinalaisissa ravintoloissa. Ravintoloissa voi olla esillä buddhapatsaita tai kuvia. Monista ravintoloista löytyy myös Japanista lähtöisin oleva maneki-neko eli onnenkissa. Kissapatsas on istuvassa asennossa ja se heiluttaa toista käpälää. Onnenkissa on Aasiassa vaurauden vertauskuva ja liiketoiminnan suojelija, kuten myös onnen symboli. Käpälän heilautus ei tarkoita tervehtimistä, vaan luokse kutsumista.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Buddhalaisia on eniten Kiinassa, Thaimaassa ja Japanissa. Kartalta voi etsiä nämä maat. Internetistä voi etsiä kuvan suitsukkeesta ja verrata sitä ortodoksisen kirkon tuohukseen. Samoin voi katsoa kuvia buddhapatsaasta.
YouTubesta ja Yle Areenasta löytyy videoita buddhaluostareista, kuten myös ortodoksisista luostareista Suomessa. Lyhyen katselun jälkeen voi yhdessä keskustella ja vertailla, miten eri uskontojen luostarit ja munkit eroavat toisistaan.
Toiminnallisena harjoituksena voi kokeilla lootusasentoon menoa, kuten kuvassa sivulla 174.
Kuvatehtävät
Katso kuvaa sivulla 174.
Minkä ikäisiksi arvioit kuvan lapset?
Mitä luulet, että he tekevät? Pääsetkö itse kyseiseen lootusasentoon?
Pohdi, miksi kaikilla on samanlaiset vaatteet ja leikatut tukat.
Millä tavalla buddhalaiset munkit eroavat ortodoksisen luostarin munkeista?