Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu buddhalaisuuteen ja sen keskeisiin tunnuspiirteisiin.

Käsitteet

valaistuminen, stupa, pagodi

Lisätietoa opettajalle

Buddhalaisuus sai alkunsa Intiassa 560-luvulla eKr. Buddha syntyi Gautama-sukuun nykyisen Nepalin alueella sijaitsevassa Lumbinin lehdossa. Buddhalaisuuden perustajana pidetään Siddhartha Gautamaa, jonka kerrotaan eläneen nuoruutensa ylellisyydessä nauttien kaikista ylhäisön etuoikeuksista. Gautama ei kuitenkaan ollut tyytyväinen tähän elämäntapaan, vaan häntä alkoi vaivata kysymys olemassaolon tarkoituksesta. Saadakseen tähän vastauksen, intialaista tapaa noudattaen hän ryhtyi vaeltavaksi askeetiksi vetäytyen etsimään vapautusta. Hän mietiskeli bodhipuun alla ja saavutti päämääränsä. Tämän jälkeen valaistunut Buddha vaelsi 45 vuotta opettaen dharmaa eli löytämäänsä totuutta olemassaolosta. Hän keräsi seuraajia sekä askeeteista että maallikoista. Niistä syntyi myöhemmin luostari- ja munkkiyhteisöjä. Buddha kuoli Intian Kusinagarassa kahdeksankymmenen vuoden ikäisenä.

Buddhalaisuuteen kuuluvat eri asennoissa olevat Buddha-patsaat. Asentoja kutsutaan nimellä asana, ja ne kuvaavat Buddhan elämän eri vaiheita. Patsas voi olla istuva, kävelevä, makaava tai seisova. Yleisimmin Buddhaa kuvataan meditoimassa istuma-asennossa, nauravana ja lihavana.

Nykyään buddhalaisia on noin 500 miljoonaa. Uskonnon/elämänfilosofian keskeinen opetus on, että elämässä on kärsimystä, josta vapaudutaan valaistumisen eli nirvanan kautta. Sen voi saavuttaa kehittämällä jaloa kahdeksanosaista polkua. Siinä on kolme osaa: hyve, keskittyminen ja viisauden kehittäminen. Valaistunut ei enää ole maailmassa kiinni, ja sen myötä loppuu myös kärsimys. Suomessa rekisteröityneitä buddhalaisia on alle 2000 (tilasto 2021). 

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Buddhalaisia on eniten Kiinassa, Thaimaassa ja Japanissa. Kartalta voi etsiä nämä maat. Internetistä voi etsiä kuvan suitsukkeesta ja verrata sitä ortodoksisen kirkon tuohukseen. Samoin voi katsoa kuvia buddhapatsaasta.

Youtubesta ja Yle Areenasta löytyy videoita buddhaluostareista, kuten myös ortodoksisista luostareista Suomessa. Lyhyen katselun jälkeen voi yhdessä keskustella ja vertailla, miten eri uskontojen luostarit ja munkit eroavat toisistaan.

Toiminnallisena harjoituksena voi kokeilla lootusasentoon menoa, kuten kuvassa sivulla 174.

Kuvatehtävät

Katso kuvaa sivulla 174.
Minkä ikäisiksi arvioit kuvan lapset?
Mitä luulet heidän tekevän? Pääsetkö itse kyseiseen lootusasentoon?
Pohdi, miksi kaikilla on samanlaiset vaatteet ja leikatut tukat.
Millä tavalla buddhamunkit eroavat ortodoksisen luostarin munkeista?

Verkkotehtävät