Hindulaisuus
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu hindulaisuuteen ja sen keskeisiin tunnuspiirteisiin.
Käsitteet
maailmanuskonto, guru, pyhä lehmä, temppeli, Brahma, Višnu, Šiva, Ganeša, Hanuma
Lisätietoa opettajalle
Hindulaisuuden taustalla on intialainen veda-kulttuuri. Hindulaisuus on syntynyt noin 4000–3500 eKr, eikä sillä ole varsinaista perustajaa. Uskonnon pyhiä kirjoja ovat Veda-kirjat ja 400–100 eKr. syntynyt, laajemmin tunnettu Bhagavad Gītā tai Gita (Herran laulu). Keskeistä hindulaisuudessa on ajatus jälleensyntymisestä maan päälle yhä uudestaan aina siihen saakka, kunnes yksilö oivaltaa oman sielunsa ja maailman sielun olevan yksi. Kastilaitos ja kasvissyönti kuuluvat hindulaisuuteen. Hindutemppeli on yleensä pyhitetty jollekin jumalalle. Hindulaisuuden symboleista tunnetuin on aurinkoa ja onnea symboloiva hakaristi. Hindulaisuus on maailman kolmanneksi yleisin uskonto kristinuskon ja islamin jälkeen. Intian väestöstä noin 80 prosenttia on hinduja. Suomessa hindulaisuus voi tulla vastaan Krishna-liikkeen edustajan muodossa. Hän on pukeutunut pitkään oranssiin kaapuun. Suomessa uskonnon kannattajia on noin 1500.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Jokaisen uskonnon käsittelyn voi aloittaa sillä, että kirjoittaa taululle tai paperille uskonnon nimen: hindulaisuus, buddhalaisuus, islam, juutalaisuus. Tämän jälkeen oppilaat saavat pohtia asioita, joita he liittävät näihin uskontoihin. Nämä asiat voivat olla esimerkiksi maita, henkilöitä, esineitä, ruokaa tai paikkoja. Opettaja voi ohjata pohdintaa, jotta kuhunkin uskontoon löytyy kirjattavia asioita.
Hindulaisuuden tarkastelun voi aloittaa tutkimalla oppilaiden kanssa karttaa. Kartasta voi etsiä Nepalin ja Intian valtiot, joissa hindulaisuus on valtauskonto. Kirjan tekstissä mainitaan Ganges-virta, guru ja temppelit. Näistä sekä jumalpatsaista voi katsoa kuvia internetistä.
Kuvatehtävät
Katso kuvaa sivulla 173.
Millä sanoilla kuvailisit norsujumalaa?
Pohdi, miksi norsujumalalla on neljä kättä.
Pohdi, miksi ihmiset koristelevat patsaat kukilla.