Orientaaliortodoksiset kirkot

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu orientaaliortodoksisiin kirkkoihin Egyptissä ja Eritreassa sekä Etiopiassa.

Käsitteet

orientaaliortodoksinen kirkko, patriarkaatti, kopti, Lalibelan kalliokirkot

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Koptilainen ikonitaide on näyttävää ja omanlaistaan. Nykyinen maalaustyyli perustuu taiteilija Isaac Fanousin (1919-2007) töihin. Oppilaille voi esitellä koptilaisia ikonikuvia ja esimerkiksi videoita ikonien maalaamisesta. Tästä linkistä löytyy muutamia englanninkielisiä videoita aiheesta:

Opettajan kannattaa tutustua videoihin etukäteen, sillä ne ovat melko pitkiä. Oppilaille voi näyttää valmiiksi valitun lyhyen pätkän.

Tunnetuimpia koptilaisia ikoneita on 500-luvulta peräisin oleva Ystävyyden ikoni, jossa on kuvattuna Kristus ja pyhä Menas Egyptiläinen. Tästä linkistä lisätietoa ikonista: 

Etsikää etiopialaisia ikoneja esimerkiksi hakusanalla “Ethiopian icons”. Pohtikaa, miten etiopialaiset ikonit eroavat ikoneista, joita oppilaat ovat tottuneet näkemään. (Esim. värit, rohkeammat linjat, suuret mantelin muotoiset silmät).


Pyhältä Menas Egyptiläiseltä voi pyytää apua kadonneiden tavaroiden etsimiseen. Tarinan mukaan eräs uskonnonopettaja kadotti puhelimensa. Puhelin oli ollut kateissa monta kuukautta, kun opettaja löysi kirpputorilta Pyhän Menaksen ikonin. Kolme päivää sen jälkeen, kun opettaja oli rukoillut apua pyhältä Menakselta, hän sai kirjeen poliisilaitokselta. Joku oli vienyt puhelimen sinne samana päivänä kun opettaja oli ostanut ikonin. Hän sai puhelimensa takaisin. Pohtikaa, onko oppilailta kadonnut jotain, joka olisi löytynyt ihmeellisesti tai kummallisesta paikasta?

Anna oppilaille tehtäväksi etsiä netistä lisää kuvia Lalibelan kalliokirkoista ja pohtia, miksi ne on rakennettu. Perimätiedon mukaan enkelit auttoivat Lalibelan kalliokirkkojen rakentamisessa. Kirkot kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.

Etsikää videoita ja kuvia Timkat-juhlasta, jota vietetään Etiopiassa ja Eritreassa Kristuksen kasteen muistoksi.

 

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksinen kirkko tunnustaa seitsemän ekumeenista kirkolliskokousta, jotka pidettiin vuosien 325-787 välillä. Khalkedonissa v. 451 pidetyssä neljännessä kokouksessa päätettiin, että Kristus on samanaikaisesti sekä täydellinen Jumala että täydellinen ihminen.  Kaikki paikalliskirkot eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä oppia Kristuksen luonnosta. Kokouksen jälkeen nämä kirkot erosivat omaksi orientaaliortodoksiseksi kirkkoperheekseen. Orientaaliortodoksisia kirkkoja kutsuttiin pitkään “monofysiittisiksi” (mono= yksi, fysis= luonto), sillä niiden ajateltiin opettavan, että Kristuksen inhimillinen ja jumalallinen luonto ovat sulautuneet yhteen. Jälkeenpäin on ymmärretty, että ero johtui osittain virheellisestä tekstien ymmärtämisestä. Ortodoksit ja orientaaliortodoksit ovat keskinäisissä neuvotteluissaan päässeet viime vuosina lähemmäksi toisiaan.

Orientaalisiin ortodoksisiin kirkkoihin kuuluvat tässä kirjassa lyhyesti esitellyt Egyptin koptilainen sekä Etiopian ja Eritrean kirkot. Näiden lisäksi myös Armenian, Intian, syyrialaisortodoksinen sekä assyrialainen kirkko kuuluvat tähän kirkkoperheeseen. Orientaaliortodoksisten kirkkojen opetus on lähellä ortodoksisten kirkkojen opetusta, mutta niillä ei ole ehtoollisyhteyttä ortodoksiseen kirkkoon.

Egyptin koptilaisen kirkon keskuspaikka on Kairossa. Johtajana on Aleksandrian paavi. Koptilaisen kirkon jäseniä elää Egyptin lisäksi muualla Afrikassa, Euroopassa, Australiassa ja Amerikassa. Ensimmäiset erakkomunkit kilvoittelivat Egyptin erämaissa 200-300-luvulla. Egyptissä on edelleen monia koptilaisia luostareita. Egypti on myös paikka, jonne pyhän perheen kerrotaan paenneen kuningas Herodeksen määräämää lasten murhaa Jeesuksen syntymän jälkeen. Jeesus eli siis ensimmäiset vuotensa Egyptissä.

Nykyään orientaaliortodoksisista kirkoista suurin on Etiopian kirkko. Kirkko on aiemmin ollut Egyptin koptilaisen kirkon alainen. Vuonna 1959 kirkon johtaja sai patriarkan arvon ja kirkosta tuli autokefaalinen eli täysin itsenäinen. Etiopiassa kansankieli on amhara, mutta kirkon jumalanpalveluskieli on ge'ez. Eritrea itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993. Eritrean kirkko sai samana vuonna autokefalian, sillä edellytyksellä, että se tekisi edelleen läheistä yhteistyötä Etiopian kirkon kanssa. Kirkon keskuspaikka on Asmarassa ja johtajana Eritrean patriarkka. Läheisen yhteyden takia orientaaliortodoksisen taustan omaavia oppilaita voi Suomessa osallistua ortodoksisen uskonnon tunneille. Heillä on hieman erilaisia tapoja, esimerkiksi Etiopian ja Eritrean kristityt eivät syö sianlihaa. Myöskään ehtoollisyhteyttä ei ole, mikä on hyvä hienovaraisesti huomioida esimerkiksi koululaisjumalanpalveluksissa.


Etiopiassa ja Eritreassa juhlitaan Kristuksen kastetta Timkat-juhlassa (kirjoitetaan toisinaan myös Timket) tammikuun 20. päivänä. Juhla on kansallinen vapaapäivä. Timkat tarkoittaa kastetta. Juhlaa vietetään yleensä vesistön äärellä, ja vesistö siunataan. Siunattua vettä vihmotaan ihmisten päälle ja moni myös ui siinä. Juhlaan liittyy kulkueet, joissa lauletaan, soitetaan rumpuja ja kannetaan värikkäitä kirkkovarjoja. Kirkkovarjoja käytetään suojaamaan kulkueessa kannettavia esineitä kuten ikoneita, sillä Vanhan testamentin mukaan kaiken pyhän yllä on oltava suoja. Kulkueessa kannetaan myös liitonarkun kopiota eli tabotia, joka sijaitsee jokaisessa etiopialaisessa kirkossa alttarin takaosassa. Liitonarkku oli säilytyspaikka Mooseksen saamille kivitauluille, joihin oli kirjoitettu kymmenen käskyä. Alkuperäisen liitonarkun sijaintia ei tiedetä, mutta erään legendan mukaan se olisi Etiopian Aksumissa.

Etiopiassa ja Eritreassa on tapana kirkkoon mentäessä pukeutua valkoiseen. Naisilla voi esimerkiksi olla suuria valkoisia huiveja. Kirkossa ollaan ilman kenkiä tai erityisillä kirkkokengillä, joita ei pidetä muualla. Kenkien pois ottaminen liittyy Jumalan ilmestymiseen Moosekselle. Jumala käski Mooseksen ottaa kengät pois pyhällä paikalla.

Tulostettavat tehtävät:

Liite