Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu Serbian ortodoksisuuden erityispiirteisiin. Oppilas oppii, että serbialaiset ortodoksit viettävät slava-juhlaa perheen oman suojeluspyhän kunniaksi. Oppilas ymmärtää, miten ortodoksit viettävät joulua Serbiassa.

Käsitteet

Pyhä Savva, slava-juhla

Kuvatehtävät

Tutki kuvaa sivulla 50. Mistä tunnistaa, että Pyhä Savva oli piispa? (omofori harteilla)

Tutki kuvaa sivulla 51. Mitä kuvassa tapahtuu?

Lisätietoa opettajalle

Serbian ortodoksisen kirkon tärkeimmät pyhät ovat pyhä Simeon (suurruhtinas Stefan Nemanja), joka perusti Serbian valtion 1100-luvun lopussa, ja hänen poikansa pyhä Savva (prinssi Rastko), josta tuli Serbian ortodoksisen kirkon perustaja ja ensimmäinen arkkipiispa 1200-luvulla. Savva oli nuori prinssi, joka pakeni luostariin Athosvuorelle. Hänen vanhempansa halusivat, että hän menisi naimisiin, mutta hän halusi keskittyä rukoukseen. Myöhemmin myös hänen vanhempansa luopuivat maallisesta vallasta ja menivät luostariin. Myös heistä tuli pyhiä. Isä ja poika perustivat yhdessä serbialaisen Hilandarin luostarin Athosvuorelle (itsenäinen munkkivaltio Pohjois-Kreikassa), ja siksi Serbian kirkolla on ollut vahvat siteet Athokseen. Slava-juhlaan liittyvät tavat ovat myös peräisin sieltä. Suuri osa Serbian hallitsijoista on pyhiä. Nykyisin Serbian ortodoksinen kirkko on täysin itsenäinen eli autokefaalinen kirkko.

Joulun aikaan serbialaisessa kodissa voi olla tammi. Sitä ei kuitenkaan koristella samalla tavalla kuin Suomessa koristellaan joulukuusi. Serbiassa joulun vietossa lahjoilla ei ole keskeistä roolia kuten esimerkiksi Suomessa. Lahjat ovat pieniä ja jos niitä on, ne ovat tavallisesti villasukat tai mausteneilikoilla koristeltu appelsiini. Jouluaatto vietetään perheen kesken kotona, mutta jouluaamuna odotetaan innolla ensimmäistä vierasta, jonka uskotaan olevan Jumalan lähettämä ja hänen uskotaan tuovan perheelle siunausta ja onnea. Jos on ollut jonkun kanssa riidoissa, jouluna mennään tekemään sovinto tietäen, että ensimmäistä vierasta ei torjuta. Ajatellaan, että asia on sillä sovittu, eikä riitaan enää palata. Joulupukit, tontut ja kalliit lahjat eivät kuulu serbialaiseen joulunviettoperinteeseen.

Slava-juhlassa serbit kunnioittavat perheen yhteistä suojeluspyhää. Uskotaan, että slava -juhlan päivä on se, jolloin kunkin perheen esi-isät ovat vastaanottaneet kristinuskon. Juhlaa
vietetään sen ja perheen oman pyhän (henkilön tai kirkkovuoden juhlan) muistoksi. Juhlapäivänä kodin ovet ovat auki, eli kaikki ovat tervetulleita juhlan viettoon. Juhlaan ei kutsuta erikseen. Sille, miten perinne on saanut alkunsa, on monia eri näkökulmia ja selityksiä. Uskotaan esimerkiksi, että slava-juhlaperinne tulee Athosvuorelta.