Venäjällä on eniten ortodokseja

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu Venäjän ortodoksisuuden erityispiirteisiin ja oppii, miten kristinusko on saapunut Venäjälle. Oppilas ymmärtää, millaista kirkon elämä oli kommunistisessa Neuvostoliitossa sekä millaista se on nykypäivänä Venäjällä.

Käsitteet

Bysantti, Kiovan kaste, kommunismi, Neuvostoliitto

Kuvatehtävät

S. 44 Millainen kupoli ja risti on useimmissa ortodoksisissa kirkoissa Venäjällä? Piirrä vihkoosi risti, kirkon katolla olevan ristin mallin mukaan. Muistele millaisia erilaisia ristityyppejä tiedät. Varaa tilaa vielä kahden ristin piirtämiselle (sivujen 48 ja 52 kuvatehtävät)

S. 45 Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä esineitä tunnistat kuvasta? Missä kohtaa kuvaa kastetaan ihmisiä? (Alkuperäisestä maalauksesta on leikattu vain yksityiskohta postimerkkiin, kastaminen ei näy hyvin, se tapahtuu etuoikealla, päänsä kumartanut henkilö on pappi, joka paraikaa kastaa ihmistä.) Mihin muihin yksityiskohtiin kiinnität huomiota?

S. 46 Pohdi, miksi Moskovan Kristus Vapahtajan katedraali räjäytettiin. Ennen kuin kuvan kirkko rakennettiin uudelleen, paikalla oli maauimala. Miltä luulet, että sinusta olisi tuntunut, jos olisit käynyt uimassa siellä ja myöhemmin saanut tietää että paikalla on ollut aiemmin kirkko, joka tuhottiin?

S. 47 Muistatko mitä sanotaan kun tullaan Ehtoolliselle? Entä miten kädet laitetaan? (oma nimi, molemmat kädet vastakkaisille olkapäille, vasen käsi alle ja oikea päälle.) Oletko sinä käynyt koskaan avannossa? Kun teofaniana käydään avannossa, painutaan pinnan alle kolmesti. Olisitko riittävän rohkea tekemään samoin?

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Etsikää Youtubesta videoita Kristuksen kasteen vietosta Venäjältä (esim. hakusanoilla “Epiphany”, “Russia”). Miltä tuntuisi uida jääkylmässä vedessä? Miksi ihmiset tekevät niin?

Lisätietoa opettajalle

Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kirkkojen katsotaan saaneen alkunsa Kiovan kasteesta vuonna 988. Suuriruhtinas Vladimir (980–1015) otti kasteen ja kastatti alamaisensa nykyisen Ukrainan alueella Kiovassa. Itäisen kristinuskon eli ortodoksisuuden vaikutteita oli kuitenkin jo aiemmin saapunut tuolle alueelle, mutta vasta Vladimir aloitti laajamittaisen kirkollisen toiminnan. Myös Vladimirin isoäiti Olga tuli tunnetuksi hartaana kristittynä.

Legendan mukaan Vladimir oli etsinyt kansalleen yhteistä uskoa ja lähettänyt tiedustelijoita eri puolille maailmaa. Loisteliaat ortodoksiset jumalanpalvelukset tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen. Tärkeä syy oli myös Vladimirin avioliitto Bysantin keisarin sisaren Annan kanssa, mikä edellytti ruhtinaan liittymistä ortodoksiseen uskoon. Vladimirista tuli vakaumukseltaan kristitty hallitsija, joka poisti kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen sekä edisti köyhien ja sairaiden asemaa. Vladimirin pojista Boriksesta ja Glebistä tuli lopulta marttyyreja, koska he eivät halunneet puolustautua väkivaltaisesti veljeään Svjatopolkia vastaan. Svjatopolk surmautti veljensä päästäkseen hallitsijaksi.

Ortodoksisuudesta tuli nopeasti Venäjän valtionuskonto. Papistoa, ikoneja ja muuta kirkollista esineistöä tuotiin runsaasti Bysantista eli Itä-Roomasta. Ortodoksinen kulttuuri kukoisti, kun kirkkoja ja luostareita rakennettiin. Kirkollinen taide ja kirjallisuus kehittyi. Kristillisen uskon syvällinen omaksuminen oli kuitenkin hidasta. Opetustyötä edisti pyhien Kyrilloksen ja Metodioksen kääntämä slaavinkielinen kristillinen kirjallisuus. Heidän kerrotaan kehittäneen kyrilliset aakkoset. Myös jumalanpalveluksia voitiin heidän ansiostaan toimittaa kansan ymmärtämällä kielellä.

Lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen valtaan nousivat bolševikit, jotka edustivat kommunistista aatesuuntaa. Kommunismin mukaan uskonto on oopiumia kansalle eli verrattavissa huumeeseen, joka estää ihmistä toimimasta järkevästi. Neuvostoliitossa kirkollinen toiminta oli pitkään kiellettyä ja kirkko joutui tukalaan asemaan. Kirkkoja ja luostareita suljettiin. Papistoa, munkkeja sekä nunnia vietiin vankileireille tai tapettiin. Kirkko erotettiin valtiosta ja koulu kirkosta. Uskonnonopetus oli hyvin pitkään kiellettyä ja uskonnollisia julkaisuja rajoitettiin.

Kirkon elämä alkoi vapautua 1980-luvulla ja helpottui, kun Neuvostoliitto romahti 1991. Kirkko sai takaisin siltä takavarikoitua omaisuutta ja esimerkiksi Moskovan Kristus Vapahtajan kirkko rakennettiin uudelleen (kuva oppikirjan sivulla 46).

Venäjän kirkko on 2000-luvulla noussut merkittäväksi paikalliskirkoksi. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut pitkään jatkunut uskonnonopetuksen puute. Monet kirkkoon kuuluvat ovat tietämättömiä kristillisestä opista. Uskonnonopetus palautettiin osaksi koulun oppiaineita vuonna 2012, joskin sitä ei ole jokaisella vuosiluokalla. Vasta viime vuosina opetukseen on panostettu aiempaa enemmän.

Nykyisin Venäjän kirkkoa johtaa patriarkka Kirill, joka tekee näkyvää yhteistyötä Venäjän valtion kanssa. Hänet on kuvattu useisiin lehtikuviin yhdessä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Patriarkka Kirillin myönteiset lausunnot koskien Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan (alkaen helmikuu 2022) ovat herättäneet ihmetystä muualla ortodoksisessa maailmassa. Esimerkiksi Suomen ortodoksisen kirkon johtaja arkkipiispa Leo on vedonnut Venäjän kirkon patriarkkaan, jotta hän nousisi viipymättä sotaa vastaan.

Tulostettavat tehtävät

Liite