Ehtoollisen mysteerio
Käsitteet
eukaristia, kiitosuhri
Eukaristia eli kiitosuhri arkoittaa sitä, että ihmiset kantavat uhrin Jumalalle osoittaakseen kiitollisuuttaan. Tämä kiitosuhri on leipä ja viini, jotka kuvastavat ihmisen elämää. Toisin sanoen ihminen kantaa koko elämänsä uhriksi Jumalalle.
karitsa
Leivän palanen, jossa on sinetti IC XC NIKA (Jeesus Kristus voittaa). Tämä palanen pyhittyy, ja siitä tulee Kristuksen Ruumis.
kalkki
ehtoollismalja
diskos
ehtoollislautanen
tähti
yleensä metallinen kokoontaitettava ristinmuotoinen kannatin, joka pitää ehtoollispeitteen karitsan yläpuolella, niin ettei se kosketa karitsaa
ehtoollispeitteet
Ehtoollispeitteet sisältävät kolme kangasta: yhden suorakaiteen muotoisen ”ilma” ja kaksi ristinmuotoista. Ristinmuotoiset asetetaan kalkin ja tähdellä peitetyn diskoksen päälle.
keihäs
keihäänkärjen muotoinen veitsi, jolla piispa tai pappi leikkaa leipiä proskomidissa ja anaforan aikana
anafora
Liturgian osa, jossa diakoni/piispa/pappi kohottaa alttaripöydälle asetetut ehtoollislahjat alttaripöydän päällä Jumalalle ja piispa/pappi rukoilee Pyhää Henkeä siunaamaan ne.
Epiklesis
anaforan keskeisin osa, jossa kutsutaan Pyhää Henkeä laskeutumaan lahjojen päälle ja muuttamaan ne Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi
Lisätietoa opettajalle
Ehtoollisen mysteerio on kasteen kanssa kirkon vanhin mysteerio. Niitä on vietetty kirkon olemassaolon ensimmäisestä päivästä lähtien.
Ortodoksit uskovat, että leipä muuttuu todellisesti Kristuksen ruumiiksi. Silti se on yhä myös leipää. Eli ehtoollisleipä on samanaikaisesti Kristuksen ruumis ja leipä. Leipä ja Kristuksen Ruumis ovat leivässä muuttumatta, jakamatta, erottamatta ja sekoittumatta, aivan kuten jumaluus ja ihmisyys Jeesuksessa. Sama pätee viiniin ja Kristuksen vereen. Vertauksen vuoksi: roomalais-katoliset uskovat, että leipä säilyttää leivän ulkoiset ominaisuudet (ulkonäön, maun jne.), mutta ei enää todellisesti ole leipää vaan Kristuksen ruumis. Näin on jotta ihmisten ei olisi vastenmielistä osallistua ehtoollisesta.
Kirkon ideaali on, että ihminen elää ”ehtoollisesta ehtoolliseen”. Eli ehtoolliseen osallistumisen jälkeen ihminen kiittää Jumalaa ehtoollisesta elämällä liturgiaa liturgian jälkeen (ks. kirjan s. 116) ja valmistautumalla seuraavaan ehtoolliseen. Ehtoolliseen valmistaudutaan rukouksella ja paastolla. Ehtoolliseen valmistavia rukouksia ovat 12 aamulla luettavaa rukousta ja illalla luettava ehtoolliskanoni. Venäläisessä käytännössä illalla luetaan kolmikanoni, eli kahdesti pidempi teksti illalla. Ehtoollista edeltävä paasto käsittää täyspaaston, joka tarkoittaa sitä, ettei syödä eikä juoda mitään ennen liturgiaa. Täyspaasto alkaa vähintään kuusi tuntia ennen liturgian alkua. Useimmat aloittavat paaston klo 12 edellisenä iltana, jotkut aloittavat paaston jo edellisen illan vigiliasta. Lisäksi olisi hyvä välttää kaikkea sopimatonta huvittelua ja juhlimista edellisenä iltana.
Kirkon opetuksen mukaan ei koskaan voi olla kelvollinen osallistumaan ehtoollisesta. Yksi suurimmista virheistä onkin lähestyä ehtoollista ajatellen, että on kyllin hyvä ihminen vastaanottamaan sen. Ehtoollinen on aina lahja, joka otetaan vastaan Jumalan armosta. Valmistavien rukousten lukeminen virittää ihmistä oikeaan mielentilaan.
Ristinmerkki tehdään vasta ehtoolliseen osallistumisen jälkeen, kun on siirrytty maljan luota tuonnemmas kahdesta syystä: siksi, ettei ristinmerkkiä tehdessä vahingossa tule huitaisseeksi ehtoollismaljaa, ja siksi, että kädet ovat jo ristissä rinnan päällä.