Kasteen ja voitelun pyhät mysteeriot
Käsitteet
kastelipas
Yleensä metallinen rasia, jossa säilytetään kasteessa tarvittavia asioita: mirhavoidetta, öljyä, saksia, pensseliä ja mirhasutia.
kasteallas
Astia, jossa kaste tapahtuu. Kastaa voidaan myös elävän veden äärellä.
katekumeeni
Kasteoppilas, yleensä aikuinen ihminen joka valmistautuu kasteeseen. Kirkkoon liittyminen aikuisena tapahtuu yleensä katekumeenikurssin kautta. Se kestää yleensä syksystä pääsiäiseen, jolloin katekumeenit liitetään kirkkoon Suurena lauantaina.
Lisätiteota opettajalle
Kirkon opetuksen mukaan kasteen tarkoitus on liittää kastettava Kristuksen voittoon kuolemasta. Kastevesi on Kristuksen haudan symboli. Kun kastettava upotetaan kasteveteen kolmesti, hänet liitetään kuolemaan ja ylösnousemiseen. Puhutaan vanhan Adamin hukuttamisesta ja uuden Adamin syntymisestä. Vanha Adam tarkoittaa synnin turmelemaa ihmisyyttä, ja uusi Adam tarkoittaa Jumalan kuvan mukaan elävää ihmistä.
Kasteessa ihminen saa suuren armon. Tarkoitus on elää niin, että pysyy kasteessa saamassaan armossa. Jos armon kadottaa, sen voi palauttaa katumuksen ja muihin sakramentteihin osallistumisen kautta. Tämän takia kastetta ei uusita, koska se on jo täydellinen ensimmäisellä kerralla. Täydellistä ei tarvitse tehdä uudestaan.
Kasteen sakramentin symboliikkaa
kastepuku
Kristityn vaate. Symbolisoi ihmistä, joka on puhdistettu synnistä. Siksi kastepuvun tulee olla valkoinen. Vaatteen pukeminen on myös uuden identiteetin ottamista. Kasteesta lähtien kastettu on ennen kaikkea kristitty ja vasta toissijaisesti kaikkea muuta (perheenjäsen, kansalainen, ammatinharjoittaja, seuran edustaja yms. mitä ihmisen identiteettiin voi kuulua.)
kasteristi
Kristityn merkki. Ristin kanto tarkoittaa sitä, että hyväksyy elämänkohtalonsa ja tekee sen, mikä on tärkeää siitä huolimatta, että se on vaikeaa.
öljyvoitelu
Öljy on armon ja valon ja terveyden vertauskuva. Kreikassa sanotaan että kastettava voidellaan öljyllä, jotta paholaisen on vaikea saada hänestä otetta.
kasteastian kierto kolmesti ristiä seuraten kummin sylissä (vauva) tai kummin edellä (isompi lapsi / aikuinen)
Kristityn elämän tarkoitus on seurata Kristuksen esimerkkiä. Kummin tarkoitus on auttaa tällä tiellä neuvoen ja esimerkillä sekä rukoilla kastetun puolesta.
hiusten leikkaaminen
Kuuliaisuuden, eli omasta tahdosta luopumisen merkki, samalla tämä on yhteisön jäsenyyteen ottamisen merkki.
kummin tehtävät
Kummin tehtävänä on antaa lasta kastetilaisuudessa, auttaa vanhempia lapsen hengellisessä kasvatuksessa, tuoda lasta kirkkoon, rukoilla joka päivä elämänsä loppuun saakka kummilapsensa puolesta sekä ottaa lapsi kasvatettavakseen, jos tämän vanhemmat kuolevat.
Nimenanto tapahtuu perinteen mukaan kahdeksantena päivänä syntymästä. Tämä liittyy vanhatestementilliseen (1. Moos 17: 10–12) käskyyn ympärileikata poikalapset kahdeksantena päivänä syntymästä. Ortodoksisuudessa ei ympärileikkausta toimiteta. Näin päätettiin apostolisessa synodissa 1. vuosisadalla. Nimenantoa varten voi kutsua papin kotiin tai sairaalaan. Tällöin kastetoimitusta ei tarvitse aloittaa nimenannolla. Nimi liittyy vahvasti identiteettiin. Jumala tuntee jokaisen nimeltä ja kutsuu ihmisiä nimeltä. Nimi yhdistää ihmisen toisiin ihmisiin ja jopa Jumalaan. Se, että Jumala on kertonut nimensä ihmisille, on avannut yhdyssiteen ihmisten ja Jumalan välille. Lasta, jolla ei ole nimeä, ei voida kastaa. Se kuuluu kastetoimituksen kaavaan, jossa ”kastetaan jumalanpalvelija (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Kasteen sakramentti toimitetaan Suomessa useimmiten lapsena, yleensä noin kahden–kolmen kuukauden iässä. Suomen ortodoksisen ja evankelis-luterilaisen kirkon toimittamat kasteet riittävät viranomaisille. Tällöin seurakunnan edustaja toimittaa tiedot lapsen nimestä Digi-ja väestotietovirastoon. Eli vanhempien ei tarvitse ilmoittaa nimeä sinne. Näin ei toimita missään muussa maailman maassa. Ortodoksiseen kirkkoon voidaan kastaa, jos toinen vanhemmista on ortodoksi. Jos vanhempien kesken ei päästä sopuun uskonnosta, liitetään lapsi äidin uskontoon. Toisen maailmansodan jälkeen suurin osa seka-avioliittojen lapsista kastettiin Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tämä ei ole enää tilanne.
Suomen ortodoksisen kirkon käytännön mukaan, jos ihminen on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja vedellä, ei kastetta uusita, paitsi jos kyse on sellaisesta ryhmästä, jonka kolminaisuusopissa on merkittäviä poikkeamia kristilliseen uskoon nähden (esim. Jehovan todistajat tai Mormonit). Roomalais-katolisesta kirkosta siirtyvät ihmiset otetaan pelkän katumuksen sakramentin kautta, jos heille on siellä toimitettu vahvistuksen sakramentti. Kaikki muut kristityt paitsi roomalais-katoliset otetaan mirhavoitelun kautta ortodoksisen kirkon jäseniksi.
Hätäkasteen toimittamiseen on olemassa myös pitempi kaava kuin kirjassa kerrottu. Siinä luetaan alkurukoukset. Kastettava lukee itse uskontunnustuksen, minkä jälkeen hänet kastetaan veteen. Vettä voi olla enemmänkin, mutta pirskottaminenkin toimii hätätapauksessa. Kirkon perinne tuntee jopa hiekka- ja ilmakasteita tilanteissa, joissa yhtään vettä tai edes hiekkaa ei ole ollut käytettävissä. Olennaista on kastettavan suostumus ja se, että kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jos joku hätäkasteen saanut ihminen jääkin henkiin, ei kastetta toimiteta uudestaan. Tällöin pappi toimittaa myöhemmin mirhavoitelun sakramentin. Uskontunnustuksessakin sanotaan ”Uskon yhteen kasteeseen”. Tästä asiasta on jonkin verran erilaisia käytäntöjä ortodoksisen maailman sisällä.
Ideoita oppitunnille
- Youtubesta voi katsoa Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n kanavalta videon Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten: Kaste ja mirhallavoitelu - The Orthodox Baptism and Chrismation (kesto 8 min 57sek). Oppilaille voi antaa tehtäväksi selvittää videon:
- Miksi kastetaan ja mirhavoidellaan?
- Mitä esineitä tai henkilöitä kasteen ja mirhavoitelun toimittamiseen tarvitaan?
- Lapsia voi etukäteen pyytää tuomaan valokuvia omasta kastetilaisuudestaan. He voivat kysyä vanhemmiltaan, kuka on heidän kumminsa, ja kertoa tunnilla, miten kummit ovat olleet läsnä heidän elämässään. Tässä opettajan on hyvä korostaa aluksi sitä, että kaikki kummit eivät tiedä, mitä ortodoksinen kirkko oikeastaan edellyttää kummeilta.
- Tunnilla voidaan laatia kirje kummille. Kirje voisi sisältää:
a) kuulumisia
b) kolme kysymystä elämästä tai hengellisistä asioista. (Lapsille on selitettävä, mitä tämä tarkoittaa.)
- Tunnilla voidaan pohtia, miten vaatteet vaikuttavat käsitykseen itsestä tai asemaan yhteisössä. Tämä toimii johdantona pohdinnalle siitä, mitä tarkoittaa olla kristitty. Lisäksi voidaan miettiä pukeutuvatko kristityt jollakin erityisellä tavalla tai miten he eivät ainakaan pukeudu?
Samoin opettaja voi kysyä, missä muussa yhteydessä leikataan hiuksia. Vastaus on tietenkin armeijassa, sielläkin se on yhteisöön liittymisen merkki sekä omasta tahdosta luopumisen osoitus, sillä armeijassahan totellaan käskyjä.