Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas perehtyy katumuksen sakramentin hengelliseen ja käytännölliseen puoleen. Tavoitteena on myös tuoda esille, että sakramenttiin osallistuminen ei ”edellytä” vääriä tekoja ja ajatuksia. Papin kanssa voi keskustella myös muista mieltä painavista asioista. Luvun tavoitteena on myös tutustua sakramentin tarkoitukseen osana ortodoksisen kristillisyyden huolenpitoa kirkon jäsenten hengellisestä ja henkisestä hyvinvoinnista sekä siihen kuuluvista keskeisistä käytännön asioista ja toimenpiteistä.

Käsitteet

omatunto, katumus, synninpäästö, synnintunnustus, rippi, analogi, epitrakiili, rippi-isä

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Oppilaita voi auttaa pohtimaan erilaisia syntejä jaottelemalla ne kolmeen:
•    Jumalaa vastaan tehdyt synnit
•    Lähimmäisiä vastaan tehdyt synnit
•    Itseä vastaan tehdyt synnit

Pohtikaa, mitä tarkoittaa, että papilla on vaitiolovelvollisuus. Keillä muilla on työssään vaitiolovelvollisuus? (mm. opettajat, lääkärit, poliisi)
Harjoitelkaa yhdessä, miten papilta tai piispalta pyydetään siunaus. Katsokaa mallia oppikirjan sivulta 138.

Tehdään tulostettava tehtävä Pyhät perinteet -kirjasta:

Kuvatehtävä

Tutki sivujen 135 ja 137 kuvia. Pohdi, mitä ne kertovat katumuksen sakramentista.

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksisessa kirkossa huomioidaan ihminen kokonaisvaltaisena persoonana. Kirkossa tuetaan ihmisen henkistä jaksamista hänen mieltään ja jaksamistaan parantavan katumuksen sakramentin kautta. Ihmistä tuetaan niissä asioissa, joissa hän kokee ahdistusta ja huolta ajatuksensa tai tekojensa takia.

Kreikankielinen katumusta tarkoittava sana (μετάνοια) tarkoittaa sananmukaisesti mielen muutosta. Se tarkoittaa uudelleen ajattelemista ja näkemysten muuttumista suhteessa itseensä, toisiin ja Jumalaan. Se on kääntymys ja elämän keskipisteen uudelleen kohdentaminen Pyhään Kolminaisuuteen. Katumus on uusi mieli. Tämä on sakramentin keskeinen tavoite. Sakramentissa pappi on kuuntelija ja välittäjä. Hän rukoilee Jumalan anteeksiantoa katuvalle: ”Jumala antakoon sinulle anteeksi tässä ja tulevassa ajassa.” Pappi antaa katuvalle myös elämänohjeita rikkomusten välttämiseksi. Mysteeriossa Pyhä Henki on näkymättömästi läsnä. 

Katumuksen sakramentti oikeastaan tarkoittaa kirkon yhteyteen palauttamista. Katumuksessa näet uudistetaan kasteessa saatu armo. Tämän takia uskontunnustuksessakin sanotaan “uskon yhteen kasteeseen”. Kun ihminen tekee syntiä, hän loittonee kasteesta saadusta armosta. Katumuksen sakramentin kautta ihminen yhdistetään uudelleen Kristuksen voittoon kuolemasta. Sakramenttia kutsutaankin uudeksi tai toiseksi kasteeksi. Raamatussa Kristus on kertonut asiaan liittyvän vertauksen Tuhlaajapojasta (Luuk. 15: 11–32). Sakramenttiin osallistumiselle ei ole ikärajaa, joten jo alakoululainen voi osallistua siihen.

Luterilaisessa kirkossa ei ole varsinaista katumuksen sakramenttia. Kirkko käyttää käsitettä rippi, joka on osa seurakunnan yhteistä palvelusta. Kirkossa on käytössä myös papin kanssa käytävä keskustelu eli yksityinen rippi (synnintunnistus). Katumuksen sakramentin tai yksityisen ripin vastaanottavaa pappia sitoo aina ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Kasteen sakramentissa ihminen syntyy uudestaan, puhtaana synnin vaikutuksesta. Lapsella ei ole persoonallisia syntejä. Lapsi syntyy synninalaiseen maailmaan. Ortodoksisessa kirkossa ei ole perisyntikäsitystä. Kasteen jälkeen ihmisen elämässä alkaa katumuksen aika, koska ihminen tekee syntiä tahtoen tai tahtomattaan.

Alle kouluikäiset lapset voivat keskustella pienryhmissä yleisellä tasolla papin johdolla omista tekemisistään tai tekemättä jättämisestään kirkkokäyntien yhteydessä. Samoin voidaan toimia kirkossa ennen liturgian alkamista alkuopetusikäisten tai heitä vanhempien oppilaiden kanssa. Tässä yhteydessä pappi voi harkintansa mukaan toimittaa myös varsinaisen sakramentin, vaikka ensisijaisesti kyse on aina henkilökohtaisesta toimituksesta. Nuoret osallistuvat katumuksen sakramenttiin viimeistään kristinoppileirin yhteydessä.

Katumuksen sakramentin yhteydessä pappi voi paitsi antaa ohjeita hyvään elämään pyrkimiseksi myös määrätä katuvalle katumusharjoituksia (epitimia). Tämä tarkoittaa sitä, että katuva saa synninpäästön vasta epitimiat suoritettuaan. Epitimiat voivat olla rukousten lukemista, paastoamista tai lähimmäisten auttamista eri muodoissaan. Epitimian aikajaksona ei voi osallistua ehtoolliseen.