Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas perehtyy liturgiaan, joka on ortodoksisen kirkon tärkein jumalanpalvelus. Oppilas perehtyy liturgian rakenteeseen, siihen kuuluviin käsitteisiin sekä joihinkin vertauskuvallisiin toimituksen vaiheisiin. Tarkastellaan liturgiaan osallistumista ja käytänteitä palveluksen eri vaiheissa. Oppilas hahmottaa liturgian kolme osaa. Luvun yhteydessä tarkastellaan oppilaiden kanssa kirkkokäyttäytymistä.

Käsitteet

liturgia, ehtoollinen, eukaristia, proskomidi, opetettavien liturgia, uskovien liturgia, epistola, evankeliumi

Kuvatehtävät

Tutki ikonia sivulla 117. Kuka asetti ehtoollisen? Keitä muita ikonissa on? Mitä muistat tapahtumasta?

Tutki kuvaa sivulla 119. Mitä esineitä tunnistat uhripöydältä? Missä uhripöytä sijaitsee kirkossa?

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Muistelkaa yhdessä, ovatko oppilaat käyneet kirkossa esimerkiksi koululaisliturgiassa. Mitä oppilaat muistavat noista palveluksista?

Oppilaiden kanssa voi kerrata, miten ortodoksisessa kirkossa on tapana käyttäytyä ja toimia. Kirkko on pyhä paikka, jonne ihmiset tulevat jumalanpalvelukseen ja rukoilemaan, joten on hyvä ottaa muut huomioon ja käyttäytyä rauhallisesti. Kirkkoon sisään tultaessa tehdään ristinmerkki ja sytytetään tuohuksia eli kirkkokynttilöitä ikonien eteen tai vainajien muistelupöydälle. Ikonien suutelu merkitsee pyhien ihmisten ja tapahtumien kunnioittamista. Omalla paikalla on tapana seistä, jos se on mahdollista. Monessa kirkossa naiset ovat vasemmalla ja miehet oikealla puolella kirkkosalia. Välillä voi istua, esimerkiksi saarnan aikana. Jumalanpalveluksen aikana voi liikkua esimerkiksi sammuttamaan tuohuksia.

Keskustelkaa, millaiset vaatteet sopivat kirkkoon. (siistit vaatteet, olkapäät ja polvet peitettyinä, naisilla voi olla huivi päässä, miehet ovat ilman päähinettä)

Anna oppilaille tehtäväksi selvittää, miten ehtoolliselle valmistaudutaan
a) ennen liturgiaa
b) kirkossa?
(a: paasto eli aamulla ei syödä aamupalaa, jos on terve nuori tai aikuinen ortodoksi, b: rukous ehtoollisen edellä, kädet ristiin rinnalle oikea käsi päällä, papille sanotaan oma etunimi, ristinmerkkiä ei tehdä ehtoollisen nauttimisen jälkeen ehtoolliskalkin edessä. Se voidaan tehdä matkalla nauttimaan sivupöydällä oleva jälkiviini ja leipä.

Liturgiassa muistellaan eli rukoillaan sekä elävien että kuolleiden puolesta. Sitä varten ortodoksisessa kirkossa on muistelukirja. Opettaja voi pyytää seurakunnasta sellaisen malliksi tai näyttää omaansa. Muistelukirjan voi myös askarrella ja viedä kirkkoon papille (esimerkiksi koululaisliturgiassa Kirkkaalla viikolla pääsiäisen jälkeen).

Tehdään tulostettavat tehtävät Pyhät perinteet -kirjasta:

Kuunnellaan Pyhät perinteet -kirjan äänite liturgiasta:

 

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksisen kirkon tärkeimmät jumalanpalvelukset ovat liturgia ja vigilia. Ne liittyvät aina toisiinsa siten, että liturgiaa edeltää edellisenä iltana toimitettu vigilia. 

Sana liturgia tarkoittaa yhteistä palvelusta eli yhteistä palvelusta Jumalalle. Liturgia on aina ehtoollisjumalanpalveus. Ehtoollisen sakramenttia ei voi toimittaa ilman liturgiapalvelusta. Poikkeuksena on suuren paaston aikana toimitettava EPL eli ennen pyhitettyjen (ehtoollis)lahjain liturgia. Se toimitetaan suuressa paastossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ehtoollislahjat on pyhitetty tavallisesti edellisen sunnuntain liturgiassa. Ennen pyhitettyjen lahjain liturgian toinen nimi on paastoliturgia.

Muita ortodoksisen kirkon liturgioita ovat Johannes Krysostomoksen liturgia (yleisin) sekä Basileios Suuren liturgia (toimitetaan 10 kertaa vuodessa, muun muassa joulu- ja loppiaisaattona sekä suuren paaston viitenä sunnuntaina, Suurena torstaina ja lauantaina). Viimeksi mainitussa on enemmän rukoustekstejä yleisimpään palvelukseen verrattuna. Vähemmän käytössä oleva Apostoli Jaakobin liturgia toimitetaan vain kerran vuodessa tämän muistopäivänä 23.10. Siinä leipä ja viini annetaan ehtoollisessa erikseen.

Jumalanpalvelusten rakenne eri vaiheineen on ortodoksisessa kirkossa kaikkialla samanlainen edellä mainituin poikkeuksin. Ne toimitetaan pääasiassa kunkin maan omalla äidinkielellä eli kansankielisesti kuten Bulgariassa, Romaniassa tai Serbiassa. Sen sijaan kirkkoslaavia (muinaisvenäjää) käytetään Moskovan patriarkaatin alaisissa ortodoksisissa kirkoissa (esimerkiksi Liettuassa tai Latviassa). Virossa käytetään sekä kirkkoslaavia että viron kieltä, koska maan ortodoksit kuuluvat kahteen eri patriarkaattiin (Moskova ja Konstantinopoli). Kreikassa ja Kyproksella käytetään vanhaa kreikkaa. Se on myös hallinnollinen kieli Konstantinopolin, Aleksandrian ja Jerusalemin patriarkaateissa. Antiokian patriarkaatin jumalanpalveluskieli on arabia.

Taipaleen ortodoksisen seurakunnan aloitteesta vuodesta 1865 alkaen aiemmin kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset alettiin toimittaa suomeksi.

Tulostettavat lisätehtävät: