Praasniekka

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu praasniekkaperinteen sisältöön ja merkitykseen osana ortodoksista kirkkoa.

Käsitteet

praasniekka, kirkkojuhla, ristisaatto

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Otetaan selvää, mitä praasniekkoja vietetään oman seurakunnan alueella. Tutkitaan myös kirkkokunnan sivuilta, kuinka monta praasniekkaa on vuosittain eri puolilla kirkkokuntaa ja missä seurakunnassa niitä on eniten. Millä kirkkovuoden tapahtumalla tai henkilöllä on eniten temppelijuhlia?

Kuvatehtävä

Tutkitaan sivun 152 kuvaa ja keskustellaan, mikä praasniekkaperinne on esitetty kuvassa. Mitä siihen kuuluvia esineitä tai asioita kuvassa on?

Lisätietoa opettajalle

Sotien jälkeen 1950-luvulla praasniekkaperinne elvytettiin Ilomantsin Hattuvaarassa pidettävällä Pertun praasniekalla. Sitä vietetään apostolien Pietarin ja Paavalin muistopäivänä kesäkuun lopussa. Ensimmäinen Iljan praasniekka sotien jälkeen oli Ilomantsissa vuonna 1964. Iljan praasniekkaa vietetään 20. heinäkuuta profeetta Elian muistopäivänä. Iljan praasniekka toimi tiennäyttäjänä siitä alkaen elpyneelle praasniekkaperinteelle myös muissa ortodoksisen kirkon seurakunnissa. Ennen sotia praasniekoilla oli myös muuta kuin kirkollista merkitystä. Praasniekoissa tavattiin sukulaisia, tiedotettiin alueen väestölle yhteisistä asioista ja huomioitiin apua tarvitsevia seurakuntalaisia. Niissä myös nuoret miehet ja naiset katselivat itselleen puolisoa. Praasniekan aattona on tavallisesti ”illatsut”, joka on maallinen ja vapaamuotoinen seurakuntalaisten kokoontuminen ohjelmineen.

Suomen ortodoksisessa kirkossa on noin 170 kirkkoa tai tsasounaa. Praasniekoille on mahdollisuus osallistua lähes missä päin Suomea. Temppelijuhlat ovat suosittuja varsinkin kesäaikaan osuvien osalta. Ne ovat ortodoksisen kirkon elävää perinnettä, joskin tavat ja käytänteet voivat vaihdella eri ortodoksisissa kirkkokunnissa kuten Kreikassa ja muissa ortodoksimaissa. Kreikassa temppelijuhlan nimi on panegyri (kreikaksi πανηγύρι). Niiden ristisaatoissa on mukana myös soittokunta.

Praasniekkoihin kuuluvat myös muistoateriat osana karjalaista perinnettä. Nykyisin Iljan praasniekka päättyy ristisaaton jälkeiseen kansalaisjuhlaan ruokailuineen ja ohjelmineen. Viron setukaisten temppelijuhlassa Kaakkois-Virossa Obinitsassa kirkkoväki kulkee ristisaatossa hautausmaalle. Siellä on useita pappeja valmiina toimittamaan muistopalveluksia. Ne toimitetaan kunkin poismenneen haudalla perhepiirissä erikseen. Hauta ja sen ympäristö on koristeltu mahdollisuuksien mukaan ja vanhemmalle väelle on varattu istuimia. Rukouspalveluksen jälkeen läsnäolijoille tarjotaan muistoryyppy sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.