Aksios

Pyhiä toimituksia

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu siihen, mitä pyhiä toimituksia ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään kuuluu sakramenttien eli mysteerioiden lisäksi. Tavoitteena on myös osoittaa pyhien toimitusten yhteys ihmisen arkeen osana ortodoksien elämää.

Käsitteet

pyhä toimitus, vedenpyhitys, rukouspalvelus, armo, pyhitys, siunaus

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Tehdään tulostettava tehtävä Pyhät perinteet -kirjasta:

Etsitään Youtubesta aihetta käsitteleviä videoita (esimerkiksi suuri vedenpyhitys Oulussa). Tarkastellaan niiden sisältöä ja tapahtumia. 

Kuvatehtävä

Tutkitaan sivun 147 kuvaa. Keskustellaan, mitä kuvassa tapahtuu. Mitä pappi ja diakonit tekevät? Miten papin ja diakonin voi tunnistaa? Miksi kuvassa on kokoonnuttu veden äärelle? Mihin pyhään toimitukseen kuvan tapahtumat liittyvät? Mistä sen voi päätellä?

Lisätietoa opettajalle 

Pyhiä toimituksia ovat esimerkiksi vedenpyhitykset, hautauspalvelus, munkiksi vihkiminen, ikonin siunaaminen ja kirkon vihkiminen. Niitä kutsutaan myös nimellä sakramentalia erotuksena itse sakramenteista. Sakramentalioissa pyhä toimitus kohdistuu useimmiten koko seurakuntaan.

 

Kodin pyhittäminen ja muut rukouspalvelukset

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas tutustuu siihen, miten kirkko tukee ja siunaa sen jäsenten elämään ja arkeen liittyviä asioita eri palvelusten avulla. Luvussa kuvataan, mitä asioita itse toimituksiin kuuluu ja miten ne käytännössä toimitetaan.

Käsitteet

vihmin, vihmominen, pyhitetty vesi, kodin pyhittäminen, pieni vedenpyhitys, suuri vedenpyhitys

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Keskustellaan, ovatko oppilaat osallistuneet johonkin rukouspalvelukseen. Heitä voi pyytää kuvailemaan tilaisuutta.  

Etsitään ONL:n hartauskirjasta eri asioihin liittyviä rukouksia ja tutkitaan, mitä rukousteksteissä sanotaan.

Tehdään tulostettavat tehtävät Pyhät perinteet -kirjasta:

Kuvatehtävä

Tutkitaan sivujen 148–149 kuvia. Pohditaan, miksi perheen auto tai leikkipaikka on hyvä siunata.

Lisätietoa opettajalle 

Kirkon pyhissä toimituksissa on Jumalan armon, pyhityksen ja siunauksen välittymiseen kuuluvia luonnon aineita. Niitä ovat öljy ja vesi. Kirkko uskoo, että siunatulla öljyllä tai vedellä on myös puhdistava ja parantava voima. Ensimmäinen vedenpyhitys tapahtui Jordan-virralla. Vesi pyhittyi, kun Johannes kastoi Jeesuksen siinä.

Vesi on aina ollut tärkeä aine eri kansojen ja niiden uskontojen keskuudessa. Islaminuskossa veden käyttö on osa rituaalista puhtautta. Muslimi peseytyy ennen rituaalista rukousta pesemällä jalkansa, kätensä ja kasvonsa. Myös hiukset kostutetaan märällä kädellä. Tätä varten moskeijan yhteydessä on pesupaikka. Hindulaisuudessa veden rituaalinen merkitys liittyy pyhiin jokiin ja niissä kylpemiseen. Myös juutalaisuudessa vesi liittyy rituaaliseen puhtauteen, sillä esimerkiksi ennen häitä aviopari voi puhdistautua käymällä mikve-altaassa. Hindulaisuuden pyhin joki on Ganges, jossa kylpemisen uskotaan poistavan ihmiseen kertyneen huonon karman (synnit).

Lukuvuoden alussa myös koulussa voidaan toimittaa vedenpyhitys. Se on hyvin yleinen tapa Kreikassa ja Kyproksella. Koulun tilat pyhitetään, jotta ”siellä tehtävä työ johtaisi hyvään tulokseen Jumalan kunniaksi, Kirkolle ja maalle hyödyksi ja kotiemme siunaukseksi”. Kotia tai jotain muuta siunattaessa rukoillaan ”/…/ kodin elämälle varjelusta pahan juonista /…/" tai "/…/ voisi kulkuvälineellä käydä tietään iloiten ja saattaa matkansa päätökseen /…/".

Eri maiden ortodoksisissa kirkoissa Suureen vedenpyhitykseen liittyy tiettyjä tapoja. Kreikassa pappi pyhittää veden heittämällä ristin kolme kertaa veteen, ja nuorukaisten tehtävänä on hakea risti merenpohjasta sukeltamalla. Venäjällä järven jäälle tehdään ristin muotoinen avanto, jossa kylmyyttä pelkäämättömät seurakuntalaiset kastautuvat kolme kertaa.

Vedenpyhityksen toimituksessa rukoillaan, että Pyhä Henki pyhittäisi siunattavan veden. Diakonin lukemassa ekteniassa sanotaan: ”Rukoilkaamme Herraa pyhittämään tämä vesi Pyhän Hengen voiman, vaikutuksen ja laskeutumisen kautta.” Myös pappi rukoilee veden pyhittämistä: ”Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi.” Hän jatkaa vielä: ”Sinä valtias, pyhitä tämä vesi Pyhällä Hengelläsi.”

Suuressa vedenpyhityksessä luetaan profeetta Jesajan ennustusta Jeesuksesta. Siinä häntä verrataan veteen ja sen merkitykseen ihmisille ja luonnolle. Vanhassa testamentissa on myös useita veteen liittyviä kertomuksia, kuten luomiskertomuksen alku (”Jumalan henki liikkui vetten päällä”, 1. Moos. 1:2), vedenpaisumus ja Punaisenmeren ylitys.