Aksios

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas perehtyy sakramentteihin eli pyhiin mysteerioihin. Perehdytään sekä sakramenttien toimituksellisiin, ulkoisiin käytänteisiin että niiden hengelliseen merkitykseen seurakuntalaisen elämässä. Tarkastellaan toimituksia ja niihin osallistumista. Lisäksi oppilas tutustuu muihin ortodoksisen kirkon toimituksiin. Oppilas hahmottaa, että sakramenteissa on näkyvä ja näkymätön osa.

Käsitteet

sakramentti, mysteerio, pyhä toimitus, rukouspalvelus, vedenpyhitys, praasniekka, hautauspalvelus

Kuvatehtävät

Tutki kuvaa sivulla 115. Tampereen ortodoksisen kirkon katolla on yhtä monta kupolia kuin kirkolla on sakramentteja. Montako kupolia löydät kuvasta?

Mihin sakramenttiin sivun 126 kruunut kuuluvat? Mitä ne voivat tarkoittaa?

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Ortodoksisen kirkon sakramentteja ovat kaste, mirhalla voitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu. Oppilaiden kanssa voi keskustella seuraavista kysymyksistä:

1. Mihin sakramentteihin oppilas on osallistunut?
2. Mihin sakramentteihin oppilas voi osallistua useasti?
3. Mihin sakramenttiin oppilas ei voi osallistua?
4. Mihin sakramenttiin oppilas voi osallistua vain kerran?

Kappaleen yhteydessä voi myös kuunnella Aksios 2 -kirjan äänitteen Kaikki toimitukset eivät ole sakramentteja ja antaa siitä kuuntelutehtäviä.

Tehdään tulostettavat tehtävät Pyhät perinteet -kirjasta:

Kuunnellaan Pyhät perinteet -kirjan äänite sakramenteista:

Lisätietoa opettajalle

Ortodoksisessa kirkossa käsite sakramentti viittaa itse toimitukseen eli sen näkyvään osaan. Toimituksessa on myös toinen, näkymätön osa. Tämän vuoksi ortodoksisessa kirkossa sakramentteja kutsutaan myös mysteerioiksi eli pyhiksi salaisuuksiksi. Toimitukselliseen eli näkyvään osaan kuuluvat näkymättömän Jumalan armon ja sen vaikutuksen välittävät aineet kuten vesi, viini, mirha tai öljy sekä papin suorittamat toimenpiteet sakramentin aikana. Näkymätön osa ja sen vaikutus on ihmiselle salaisuus eli mysteerio. Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien määrä on ajan myötä vakiintunut seitsemäksi. Jossain vaiheessa myös munkiksi vihkimistä, kirkon vihkimistä, hautausta ja vedenpyhitystä on pidetty sakramentteina. Nykyään kyseisiä toimituksia kutsutaan pyhiksi toimituksiksi. Niistä käytetään myös nimeä sakramentalia. 

Myös katolisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia. Katolisen kirkon sakramentit ovat ehtoollinen, rippi, pappeus, kaste, avioliitto, sairaiden voitelu ja vahvistuksen sakramentti. Vahvistuksen sakramentti vastaa ortodoksien mirhavoitelua, mutta se toimitetaan katolilaiselle vasta myöhemmin, noin 12 vuoden iässä, kun nuori on saanut opetusta katolisesta opista. Luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen.