Vigilia
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Lisätietoa opettajalle
Legendan mukaan vigilia syntyi siten, että tsaari ei jaksanut herätä aamulla kirkkoon. Hän kysyi, miksi jumalanpalveluksen pitää alkaa niin aikaiseen. Hänelle vastattiin, että se on osa kirkollista vuorokautta. Venäjällä oli näet tapana toimittaa aamupalvelus ennen Liturgiaa, kuten Kreikassa yhä tehdään. Tsaari vaati poistamaan aamupalveluksen. Tähän eivät piispat suostuneet. Tsaari määräsi, että jotenkin sen jumalanpalveluksen on alettava myöhemmin aamulla. Siten päätettiin, että aamupalvelus siirretään edelliseen iltaan ja toimitetaan se ehtoopalveluksen jälkeen. Loppuun lisättiin vielä ensimmäisen hetken palvelus ja näin saatiin aikaan kokoöisen valvomisen palvelus: vigilia.
Kirkollinen vuorokausi jakaantuu 12 päivän hetkeen ja 12 illan hetkeen. Nämä hetkipalvelukset ovat päivän hetkiä. Kirkollinen vuorokausi alkaa illasta, klo 18. Silloin on määrä toimittaa ehtoopalvelus. Seuraavat palvelukset ovat: vähäinen/suuri ehtoonjälkeinen palvelus, puoliyöpalvelus, aamupalvelus (ei ole tarkkaan määriteltyä aikaa, käytännöt vaihtelevat), ensimmäinen hetki (klo 6), kolmas hetki (klo 9). kuudes hetki (klo 12) ja yhdeksäs hetki (klo 15). Ajatuksena on pyhittää koko ihmiselämä Jumalalle. Luostareissa tämä onnistuu rukouksen kautta.
Ortodoksisessa kirkossa palvelukset toimitetaan tietyn kaavan mukaan, itse ei tarvitse jumalanpalvelusten sisältöjä keksiä. Ajatus on se, että ihmisen ei pidä mukailla rukousta oman sisäisen tilansa mukaan vaan muokata oma sisäinen tilansa rukouksen mukaan. Rukousta ei siis tarvitse improvisoida. Vastaavasta syystä kirkossa luetaan rukoukset ja Raamatun tekstit resitoiden. Ei ole tarkoitus, että lukija ”pakottaa” omaa sisäistä tilaansa muille kirkossa rukoilijoille äänenpainojen, -sävyn ja tauotuksen kautta. Tarkoitus on päinvastainen. Häivyttää oma persoonallinen ilme rukouksesta ja lukea vain mahdollisimman selkeästi, jotta kaikki kuuntelevat rukoilijat voivat helpommin antaa tekstille omat painotukset sielussaan.
Jokaiselle kirkkovuoden päivälle on omat tekstinsä. Nämä tekstit koostuvat sekä paastonajan, esijuhlien, juhlien, jälkijuhlien ja päätösjuhlien teksteistä että kunakin päivänä muisteltavien pyhien ihmisten teksteistä. Palvelusten kaavojen päättäminen koostuu lähinnä siitä, mistä kohtaa palvelusta lyhennetään. Luostareissa ei ole samanlaista tarvetta lyhentää palvelusta kuin seurakunnissa. Muuten palvelukset ovat samanlaisia kautta kirkkovuoden.
Ideoita oppitunnille
Youtubesta voidaan kuunnella Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n kanavalta vigilian Ehtooveisu. Ehtooveisun sanat löytyvät myös oppikirjan sivulta 122. Samalla sivulla on myös pohdintatehtävä, jossa pohditaan mitä ihmisen tulisi Ehtooveisun mukaan tehdä. Vastaus on ylistää Jumalaa. Pohtikaa yhdessä, mitä ylistäminen tarkoittaa ja miten ihminen voisi ylistää Jumalaa.