Juutalaisuus
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas oppii juutalaisuuden peruspiirteet. Oppilas tutustuu kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhtäläisyyksiin. Oppilas tunnistaa näitä uskontoja yhdistäviä eettisiä piirteitä.
Käsitteet
Tanak, Toora, synagoga, rabbi, Länsimuuri, kosher, sapatti, pääsiäinen (pesah), hanukka, antisemitismi, holokausti
Kuvatehtävät
Katso jakson aloituskuvaa (s. 166–167). Kuinka monta
a) kirkkoa
b) moskeijaa
c) synagogaa löydät kuvasta?
Katso kuvaa Helsingin synagogasta s. 169. Mistä voi tunnistaa, että kyseessä on juutalainen rukoushuone? (mm. Menora-kynttelikkö, Daavidin tähdet, juutalaisten miesten kipa-päähineet)
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Anna oppilaille tehtäväksi etsiä tietoa ja tehdä esittely vihkoon/posterille/sovelluksella juutalaisuuden tärkeästä henkilöstä tai rakennuksesta.
Aiheita: Kuningas Daavid, Kuningas Salomo
Länsimuuri (Jerusalem), Neue Synagoge eli Uusi synagoga (Berliini), Helsingin synagoga
Lisätietoa opettajalle:
Juutalaisuus on monoteistinen uskonto, eli juutalaiset uskovat yhteen Jumalaan. Juutalaiset pitävät itseään Jumalan valittuna kansana, jonka historiassa näkyy Jumalan johdatus. Juutalaisten pyhä kirja on heprealainen Raamattu eli Tanak, jota kristityt kutsuvat Vanhaksi testamentiksi. Juutalaisilla on siis kristittyjen kanssa monia yhteisiä patriarkkoja eli esi-isiä kuten Abraham, Iisak ja Mooses. Juutalaisuuteen kuuluu Messiaan (hepr. Voideltu) odotus. Messias on ollut kuninkaasta käytetty nimitys, joka myöhemmin on ymmärretty tarkoittavan kansan pelastajaa ja vapauttajaa. Erään tulkinnan mukaan Israelin eli juutalaisten oman kansallisvaltion perustaminen vuonna 1948 olisi ollut Messiaan tulemista vastaava tapahtuma.
Juutalaisia on Suomessa noin 1100. Heistä suurin osa kuuluu Helsingin juutalaiseen seurakuntaan, jolla on oma päiväkoti, koulu ja vanhainkoti. Juutalaisessa koulussa opetetaan perinteisten peruskoulun oppiaineiden ohella hepreaa sekä juutalaista uskontoa ja historiaa. Toinen seurakunta sijaitsee Turussa. Kummallakin seurakunnalla on oma synagoga. Juutalaisilla seurakunnilla ei ole Suomessa verotusoikeutta, mutta ne perivät jäseniltään kirkollisveron kaltaista tuloihin perustuvaa maksua.
Juutalaisia saapui Suomeen Venäjän armeijan mukana 1800-luvulla. Ennen sitä heitä oli saapunut pieniä määriä Ruotsista ja muualta Euroopasta. Suomi oli Euroopan viimeinen valtio, joka myönsi juutalaisille kansalaisoikeudet vuonna 1918. Sen jälkeen juutalaisilla oli mahdollisuus päästä lähes kaikkiin virkoihin ja juutalaiset seurakunnat saivat rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Tuohon aikaan juutalainen seurakunta oli myös Viipurissa.
Juutalaisuuteen kuuluvia kalenterijuhlia:
- Sapatti (shabat)
Sapatti on juutalaisten viikoittainen pyhäpäivä, joka kestää perjantai-illasta lauantai-iltaan. Juutalainen uskonnollinen vuorokausi alkaa illasta ja päättyy seuraavana päivänä auringon laskuun. Sapatti on lepopäivä, jonka viettämiseen liittyy monia sääntöjä. Se perustuu Tooran Kymmeneen käskyyn: “Muista pyhittää lepopäivä”. Arkisen työn tekeminen on kiellettyä. Osa juutalaisista noudattaa sääntöjä hyvin tarkasti. Perheen keittiössä voi olla esimerkiksi sapattiuuni, joka on suunniteltu huomioiden sapattisäännöt. Uuni voi pysyä lämpimänä jopa 12 tuntia, jolloin sitä ei tarvitse kytkeä päälle sapattina.
Sapatti alkaa perjantai-iltana perheen yhteisellä aterialla, joka on arkiruokailua juhlavampi. Äiti sytyttää ja siunaa kaksi kynttilää. Isä lukee rukouksen ja siunaa viinin sekä sapattileivän. Lauantaiaamuna synagogassa on jumalanpalvelus, jossa lauletaan psalmeja ja luetaan Tooraa hepreaksi. Sapatti päättyy illalla havdala-seremoniaan, johon kuuluu havdala-kynttilä, täysi viinipikari ja yrttejä. Kynttilä muistuttaa valosta, jonka Jumala loi ensimmäisenä päivänä aikojen alussa.
- Ros hashana eli juutalainen uusi vuosi
Juutalaista uutta vuotta vietetään syksyllä yleensä syyskuussa. Juhlaan kuuluu oinaan sarveen eli shofariin puhaltaminen. Ros hashanan ensimmäisenä päivänä on tapana mennä veden äärelle. Taskut käännetään nurin ja siellä olevien murujen tai roskien annetaan pudota veteen, mikä symboli syntien pois heittämistä. Juutalainen pohtii edellisenä vuonna tekemiään virheitä ja pyrkii tulevana vuonna välttämään niitä. Uuden vuoden leipä leivotaan ympyrän muotoiseksi, mikä kuvastaa elämän jatkuvuutta. Omenan palasia kastetaan hunajaan, jotta tuleva vuosi olisi makea.
- Jom kippur
Ros hashanasta alkaa kymmenen katumuspäivän jakso, jonka aikana juutalainen rukoilee ja pyrkii muuttamaan elämänsä parempaan suuntaan. Katumuspäivien päätteeksi vietetään Jom kippuria eli suurta sovituspäivää. Sitä pidetään juutalaisen vuoden pyhimpänä päivänä. Jom kippurin väri on valkoinen, joka symboloi puhtautta. Juutalaiset pyytävät toisiltaan anteeksi tahallisesti ja tahattomasti tekemiään syntejä. Päivän aikana paastotaan ja rukoillaan kuolleiden puolesta. Juutalaisen uskomuksen mukaan Jumala kirjoittaa uuden vuoden aikana jokaisen kohtalon tulevalle vuodelle. Jom kippurina tuo kohtalo sinetöidään.
- Pääsiäinen
Juutalaisten pääsiäinen eli Pesach osuu yleensä maalis- tai huhtikuulle. Silloin muistellaan, kuinka Mooses vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Egyptin hallitsija eli farao ei olisi halunnut vapauttaa orjia, mutta Vanhan testamentin mukaan Jumala lähetti maahan vitsauksia. Viimeinen vitsaus oli esikoisten kuolema, jolta israelilaiset säästyivät, koska olivat Jumalan käskyn mukaan sivelleet ovensa pielet karitsan verellä. Juhlan nimi Pesach (eng. Passover) tarkoittaa ohikulkemista.
Juutalaisten perinteiset pääsiäisruuat liittyvät nopeaan lähtöön Egyptistä: lammasta, happamatonta eli kohottamatonta leipää (matsa) sekä yrttejä. Koska kansalla oli kiire lähteä, leipätaikinaa ei ehditty kohottaa. Yrteistä inkivääri merkitsee katkeraa ruohoa ja hedelmä-pähkinä-tahna laastia, joilla israelilaiset muurasivat egyptiläisten rakennuksia. Sellerin varret kastetaan suolaveteen, mikä kuvaa orjien kyyneliä. Ateriaa kutsutaan nimellä seder, joka tarkoittaa järjestystä. Ruuat syödään tietyssä järjestyksessä ja aterian aikana luetaan kertomus Egyptistä vapautumisesta. Jokaiseen ruokalajiin liittyy myös oma rukouksensa. Juhlassa oleellista on siirtää perinnettä eteenpäin lapsille.
Koti on tapana siivota ennen pääsiäistä. Viljatuotteet ja jopa murut eli hametsit hävitetään, syödään tai viedään varastoon. Pesachin aikaan ei syödä muita viljatuotteita kuin matsaa eli happamatonta leipää.
- Hanukka
Hanukka on juutalaisille valon juhla, joka osuu yleensä joulukuulle. Juhla liittyy juutalaisen kansan historiaan ja Jerusalemin temppelin puhdistamiseen vieraista uskonnoista. Makkabealaiskapinan aikaan helleenit häädettiin pois Juudas Makkabin johdolla ja temppeli vihittiin uudelleen noin 165 eKr. Sana hanukka tarkoittaa vihkimistä.
Chanukia on yhdeksänhaarainen kynttelikkö, jota käytetään hanukka-juhlan keston eli kahdeksan päivän ajan. Legendan mukaan puhdistetussa temppelissä oli öljyä lampun polttamiseen vain yhdeksi päiväksi, mutta ihmeen kautta lamppu paloikin kahdeksan päivää. Lapsille on tapana antaa lahjoja. Koska juhlaan liittyy öljyihme, ovat perinteiset ruuat rasvaisia kuten munkit ja latkes-perunaletut. Juhlaan liittyy myös peli, jossa pyöritetään dreidel-hyrrää.
- Sukkot eli lehtimajajuhla
Lehtimajajuhlan tarkoitus on muistella Israelin kansan 40 vuotta kestänyttä erämaavaellusta Mooseksen johdolla. Juhlaan kuuluu lehtimajojen rakentaminen ja koristelu kukilla ja hedelmillä. Majat muistuttavat israelilaisten väliaikaisista asumuksista erämaassa. Juhla kestää seitsemän päivää.
Juutalaisuuteen kuuluvia elämänkaaren juhlia:
- Nimenanto
Kahdeksan päivän ikäiselle poikalapselle annetaan nimi ja toimitetaan samalla ympärileikkaus. Ympärileikkaus on merkkinä Jumalan eli Jahven ja ihmisen välisestä liitosta. Tyttölapselle annetaan nimi syntymän jälkeisenä sapattina synagogassa. Isä lukee Tooraa sekä siunaa äidin ja lapsen.
- Bar ja Bat mitsva
Juutalainen poika saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden 13-vuotiaana, jolloin hänelle järjestetään Bar mitsva -juhla. Nimitys tarkoittaa lain poikaa. Poika lukee sapattijumalanpalveluksessa Toorasta opettelemansa kappaleen.
Bat mitsva tarkoittaa lain tytärtä. Juhla järjestetään, kun juutalainen tyttö saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden 12-vuotiaana. Tyttö lukee synagogassa uskontunnustuksen tai psalmeja.
Ennen juhlaansa nuori opiskelee hepreaa ja hän saa alkaa lukea Tooraa ääneen synagogassa. Juhlan jälkeen nuori on itse vastuussa uskonnollisuudestaan sekä lain noudattamisesta. Juhlat saattavat olla suuretkin ja niihin on tapana kutsua sukulaisia ja ystäviä.
- Häät
Juutalaisuudessa on perinteisesti arvostettu perhettä ja naimisiin menoa. Häihin liittyy paljon symboliikkaa. Ennen vihkimistä morsiamelle koristellaan oma tuoli ja hän valmistautuu juhlaan sukulaisnaisten ja ystävien kanssa. Morsiuspari ei tapaa yleensä viikkoon ennen häitä. Juhlat alkavat kotona tai synagogassa chupan eli hääkatoksen alla. Hääkatos asetetaan kohti Jerusalemia ja se symboloi parin yhteistä kotia. Avioliittosopimus luetaan hepreaksi. Juhlan loppupuolella sulhanen polkaisee rikki liinaan tai folioon käärityn lasin, mikä symboloi Jerusalemin temppelin hävitystä. Lasin rikkomisen jälkeen vieraat toivottavat parille onnea: Mazel tov!
Avioero on juutalaisille mahdollinen, ja sen toimittaa juutalainen tuomaristo. Mies myöntää naiselle asiakirjan, joka takaa naiselle oikeuden mennä uudelleen naimisiin.
- Hautajaiset
Juutalaiset hautajaiset ovat vaatimattomat, mikä kuvaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia kuoleman kohdatessa varallisuudesta riippumatta. Hautaus tulisi toimittaa mahdollisuuksien mukaan nopeasti mielellään jo vuorokauden kuluessa kuolemasta. Sapattina ei kuitenkaan haudata. Vainajan lähimmät omaiset voivat leikata tai repiä rikki vaatteensa, mikä kuvaa heidän tuntemaansa surua. Arkku on yksinkertainen ja usein valmistettu pelkästään laudoista. Israelissa ei käytetä arkkua ollenkaan, vaan vainaja kiedotaan pellavaliinoihin. Hautajaisia seuraa seitsemän päivän suruaika. Haudalle ei tuoda kukkia, vaan esimerkiksi kivi. Vainajan kuoleman vuosipäivänä voidaan lukea rukous vainajan puolesta ja sytyttää kynttilä hänen muistokseen.