Ekumenia
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas tutustuu alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin.
Käsitteet
ekumenia, Kirkkojen maailmanneuvosto
Kuvatehtävät
Katso s. 199 kuvaa. Mihin maahan tai kirkkoon kuva liittyy? (Saattaa olla vaikea tunnistaa, mutta ikonin maalaustyylistä ja väreistä sekä käsirististä voi päätellä, että kyseessä on Etiopian orientaaliortodoksinen kirkko.)
Katso kuvaa s. 201. Vertailkaa, miten ortodoksisen, luterilaisen ja katolisen piispan pukeutuminen eroaa toisistaan. Kuvassa he ovat vierailulla Vatikaanissa paavin luona. Palautelkaa mieleen, mitä Vatikaani ja paavi tarkoittavat.
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Tämän tehtävän voi antaa oppilaille tehtäväksi vaikka jakson päätteeksi tai kotitehtäväksi:
Etsi lehdistä tai netistä uskontoihin liittyviä uutisia.
a. Kerro lyhyesti, mitä uutisessa kerrotaan.
b. Mihin uskontoon uutinen liittyy?
c. Onko uutinen mielestäsi hyvä vai huono? Vertailkaa ryhmässä, oletteko samaa mieltä.
d. Millaisia tunteita ja ajatuksia uutinen sinussa herättää? Keskustelkaa ryhmässä.
Pohtikaa, mitä tarkoittaa dialogi ja miten se liittyy ekumeniaan (Vuoropuhelu, keskustelu → edellytys kirkkojen väliselle yhteistyölle ja ymmärrykselle). Miten ekumenia eroaa uskontodialogista? (Ekumenia on kristittyjen välistä, uskontodialogissa on mukana muita uskontoja, kuten islam, juutalaisuus tai hindulaisuus)
Tutkikaa uskontokalenterista esimerkiksi kuluvaa kuukautta. Mitkä juhlista liittyvät kristinuskoon? Mitkä muihin uskontoihin?
Lisätietoa opettajalle
Ekumenia nykyisessä muodossaan on syntynyt Afrikan ja Aasian lähetystyön yhteydessä 1800-luvun lopulla, joten se on kristillisen kirkon historiassa melko uusi liike. Modernin ekumenian alkuna pidetään vuoden 1910 Edinburghin lähetyskonferenssia. Kirkkojen välisiä suhteita on kuitenkin yritetty solmia jo aiemmin. Esimerkiksi 1400-luvulla Bysantti eli Itä-Rooma oli heikentynyt ja solmi Rooman kirkon kanssa Firenzen unionin, jossa Konstantinopolin kirkko muodollisesti tunnusti paavin vallan ja uskontunnustuksen filioque-lisäyksen. Tavoitteena oli saada Roomasta sotilaallista apua, mutta kansan vastustuksesta johtuen unioni jäi Konstantinopolissa lyhytaikaiseksi. Brestin unionissa syntyi vuonna 1596 kreikkalaiskatolinen eli ns. uniaattikirkko, joka tunnustaa paavin, mutta toimittaa esimerkiksi jumalanpalveluksia ortodoksisen riituksen pohjalta. Näissä jumalanpalveluksissa rukoillaan paavin puolesta ja luetaan uskontunnustus, jossa on filioque-lisäys. Kreikkalaiskatoliset kirkot ovat olleet haaste ortodoksisen ja katolisen kirkon välillä. Reformaation yhteydessä 1500-luvulla Lutherin työtoverit olivat yhteydessä Konstantinopolin patriarkkaan, mutta kirkkojen välisissä opillisissa keskusteluissa ei silloin edetty.
Suomen ortodoksinen kirkko pitää ekumeniaa hyvänä asiana. Vähemmistökirkon näkökulmasta etuna on ollut ennakkoluulojen väheneminen ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Myös Suomen suurin uskonnollinen yhteisö eli luterilainen kirkko on ollut aktiivinen ekumeeninen toimija. Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) yleiskokouksiin on osallistunut sekä ortodoksisen että luterilaisen kirkon edustajia Suomesta. Paikallisella tasolla Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) tekee ekumeenista työtä.
Ehtoollinen on haastava kysymys ekumenialle. Luterilainen kirkko jakaa messussaan ehtoollisen kaikille kristityille. Ortodoksisella kirkolla on päinvastainen kanta, sillä ehtoolliselle saisi osallistua ainoastaan omassa ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksinen ja luterilainen kirkko ovat hyväksyneet toistensa kasteen. Jos esimerkiksi luterilaisessa kirkossa kastettu henkilö haluaa liittyä ortodoksiseen kirkkoon, häntä ei enää kasteta uudelleen vaan pelkkä mirhavoitelun sakramentti riittää. Luterilainen voi toimia ortodoksin kummina, mutta ihanne on, että ns. sylikummi olisi ortodoksi.
Kaikki ortodoksiset kirkot eivät pidä ekumeniaa hyvänä asiana vaan jopa harhaoppina. Esimerkiksi Bulgariassa ja Georgiassa siihen on suhtauduttu 1990-luvulta lähtien epäilevästi, kun joitakin ekumeenisia opillisia kannanottoja on pidetty liian liberaaleina.
Ekumenia pyrkii kristittyjen yhteistyöhön ja ykseyteen. Kun puhutaan yhteydestä muihin uskontoihin, kuten juutalaisuuteen ja islamiin, kyseessä on uskontodialogi. Suomessa USKOT-foorumi on uskontojen yhteistyöjärjestö, joka on ottanut aktiivisesti kantaa esimerkiksi uskonnonopetuskeskusteluun vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Lisätietoa USKOT-foorumista: