Islam
Luvun tavoitteet ja sisällöt
Oppilas oppii islaminuskon peruspiirteet. Oppilas tutustuu kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhtäläisyyksiin. Oppilas tunnistaa näitä uskontoja yhdistäviä eettisiä piirteitä.
Käsitteet
islam, muslimi, Koraani, Allah, viisi peruspilaria, moskeija, Mekka, ramadan, imaami, id al fitr
Vinkkejä sisällön käsittelyyn
Kristinuskon tunnus on risti ja juutalaisuuden Daavidin tähti. Ottakaa selvää, mikä on islamin tunnus. Piirtäkää se vihkoon. Tutkikaa eri maiden lippuja. Missä lipuissa on näiden uskontojen tunnuksia? Miksi?
Uskonnonopetus.fi -sivustolta löytyy Tutki tilaa -materiaali, jossa on mm. Thinglink-kuva Suomen islam-seurakunnan moskeijasta Helsingistä. Materiaalin avulla oppilaille voi esitellä moskeijaa ja sen esineitä.
Anna oppilaille tehtäväksi etsiä tietoa ja tehdä esittely vihkoon/posterille/sovelluksella islamin tärkeästä henkilöstä tai rakennuksesta.
Aiheita:
Profeetta Muhammed
Kalliomoskeija (Jerusalem)
Sininen moskeija eli Sulttaani Ahmedin moskeija (Istanbul)
Masjid al-Haram (Mekka)
Lisätietoa opettajalle
Ramadan on muslimien paastokuukausi, joka on yksi islaminuskon viidestä peruspilarista. Ramadania vietetään islamilaisen kalenterin yhdeksäntenä kuukautena. Siinä päivämäärät siirtyvät vuosittain 11 päivää verrattuna Suomessa käytettävään gregoriaaniseen kalenteriin. 2020-luvulla Ramadan sijoittuu keväälle. Paaston ajatellaan olevan uskonnollisesti velvoittava jokaiselle paastoon kykenevälle muslimille. Ramadania viettävien muslimien määrästä on kuitenkin vaikea saada tietoa. Paasto ei koske pieniä lapsia, vanhuksia tai sairaita. Ramadanin aloittamiselle ei ole määritelty tarkkaa ikää, mutta monet lapset aloittavat paastoamisen noin 10-vuotiaina.
Suomi on ollut paastoavalle muslimille erityinen maa 2010-luvulla, kun Ramadan on sijoittunut kesään. Silloin aurinko ei ole laskenut välttämättä lainkaan tai valoisa aika on ollut hyvin pitkä. Osa muslimeista paastoaa tällöin pyhän kaupungin, Mekan, auringon nousun ja laskun aikojen mukaan.
Ramadanin aikana paastoavat muslimit eivät syö, juo tai huvittele auringon nousun ja laskun välisenä aikana. Kun aurinko on laskenut, perhe kokoontuu yhdessä syömään. Ensin on tapana syödä jotain nopeaa ja pientä suurimpaan nälkään. Se auttaa keskittymään auringonlaskun rukoukseen. Rukouksen jälkeen nautitaan varsinainen iftar-ateria. Paastoon kuuluu myös rukous sekä hyvän tekeminen kuten ortodoksisessa perinteessä. Myös Koraania eli muslimien pyhää kirjaa tulisi lukea ramadanin aikana.
Ramadanin päättää id al fitr eli paaston päättymisen ja onnistumisen kiitosjuhla. Silloin muslimit kokoontuvat yhteen, ostavat uusia vaatteita, käyvät moskeijassa ja antavat toisilleen lahjoja.