Uskonnottomuus

Luvun tavoitteet ja sisällöt

Oppilas ymmärtää, että on olemassa erilaisia maailmankatsomuksia. Oppilas osaa kuvata uskonnottomuutta. Oppilas tarkastelee maallistumista yhteiskunnallisena ilmiönä. Oppilas pohtii uskonnonvapauden merkitystä.

Käsitteet

uskonnottomuus, maailmankuva, ateisti, maailmankatsomus, arvo, maallistuminen, uskonnonvapaus

Kuvatehtävät

Katso s. 204 kuvaa.

Mistä juhlasta on kyse? (Kuolleiden päivä, Día de los Muertos

Millaisia tapoja juhlan viettämiseen liittyy? (Kuolleille sukulaisille on tapana tehdä vainajien kuvilla, samettikukilla, sokeripääkalloilla ja kynttilöillä koristeltu alttari eli Ofrenda. Haudoille viedään kynttilöitä, ruokaa ja juomaa. Pyöreä ja makea leipä koristellaan taikinasta tehdyillä luilla, jotka asetetaan ristin muotoon. Juhlaan liittyvät myös kulkueet ja musiikki. Tarkoituksena on kunnioittaa kuolleita, syödä heidän mieliruokaansa ja soittaa heidän mielimusiikkiaan.) 

Katso s. 206 Yhdistyneiden kansakuntien lippua.

Mitä lipussa on kuvattuna? (Maailmankartta, pohjoisnapa keskipisteenä ja oliivipuun oksat → kuvaavat järjestön tehtävää eli maailmanrauhan edistämistä)

Katso s. 207 kuvaa.

Mihin uskontoon kuva liittyy?

Mistä maasta kuva voisi olla? (Ortodoksisuus → tuohusjalassa hiekkaa → kreikkalainen tapa)

Vinkkejä sisällön käsittelyyn

Arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä. Mitkä ovat oppilaille tärkeitä arvoja? Pyydä oppilaita keksimään ainakin viisi asiaa, joita he pitävät tärkeänä (esim. perhe, terveys, tasa-arvo, ihmisoikeudet, luonto). Vertailkaa vastauksia.
Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä muihin uskontoihin kuuluvia tai toisin ajattelevia kohdattaessa. Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu oman mielipiteen perusteleminen ja toisen kuunteleminen. Anna oppilaille pohdittavaksi:
a.    Millaisia taitoja tarvitaan mielestäsi hyvässä keskustelussa?
b.    Mikä ero on mielipiteellä ja tosiasialla?
Anna oppilaille tehtäväksi keskustella parin kanssa tai ryhmässä alla olevista väittämistä. Muistuta, että he perustelevat omat mielipiteensä ja keskittyvät kuuntelemaan toista.

•    Uskonnon tunteja pitäisi olla enemmän.
•    Kaikilla pitäisi olla sama uskonto.
•    Uskontojen tunteminen auttaa ymmärtämään muita.
•    Uskonnot ovat tarpeellisia.
•    Uskonnoton ja uskonnollinen voivat olla hyviä ystäviä.

 

Etsikää kuvia ja videoita Kuolleiden päivän eli  Día de los Muertos  -juhlan vietosta. Juhla ei varsinaisesti liity uskonnottomuuteen, sillä siinä vanhat alkuperäiskansojen kuten asteekkien tavat ja uskomukset ovat sekoittuneet katoliseen tapaan muistaa vainajia. Asteekit uskoivat, että vainaja on jollain tavalla olemassa niin kauan kuin joku muistaa hänet. Disney Pixarin elokuva Coco kertoo Meksikon kuolleiden päivästä. Hakusanalla Dia de los muertos coloring löytyy valmiita väritettäviä pääkalloja esimerkiksi lisätehtäväksi nopeille.

Etsikää netistä, paljonko Suomessa on uskonnottomia. Pohtikaa oppikirjan tekstin avulla, miksi uskonnottomien määrän laskeminen on hankalaa. (Tilastoissa on myös uskonnollisia ihmisiä kuten helluntailaisia ja muslimeja, joita ei ole virallisesti rekisteröity uskonnollisiin yhdyskuntiin. Lisäksi uskontoihin saattaa kuulua ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan.)

YouTubesta löytyy Amnesty Internationalin video "Mitä ihmisoikeudet ovat?" (kesto 2:37 min) Videolla kerrotaan myös uskonnonvapaudesta.

Lisätietoa opettajalle

Maailmankuva eli käsitys maailmasta perustuu ihmisen uskomuksiin, joihin vaikuttavat esimerkiksi kasvatus, koulutus, media ja ympäröivä kulttuuri. Opitut ja sisäistetyt uskomukset ohjaavat ihmisen ajattelua, käytöstä ja mielipiteitä. Maailmankuvaan sisältyy ihmisen käsitys ympäröivästä todellisuudesta, maailman synnystä, yliluonnollisen olemassaolosta ja ihmisestä. Maailmankuva muovautuu koko ihmisen elämän ajan eli se voi muuttua uusien kokemusten tai vaikka uuden tutkimustiedon myötä. Maailmankuva on sidoksissa kulttuuriin ja aikakauteen, esimerkiksi 2020-luvulla elävillä suomalaisilla on keskenään useimmiten samankaltainen maailmankuva. Käsitys Jumalan tai muun yliluonnollisen olemassaolosta voi kuitenkin olla hyvin henkilökohtainen.

Maailmankatsomus on maailmankuvaa laajempi käsitys ympäröivästä todellisuudesta. Siihen sisältyy lisäksi ihmisen käsitys hyvästä elämästä, arvot ja moraali. Maailmankatsomus on pohdintaa siitä, mitkä asiat ovat ihmiselle tärkeitä tai mikä on oikein ja väärin. Kaikki uskonnot ja ideologiat ovat maailmankatsomuksia. Maailmankatsomus rakentuu monista aineksista, joten sekä uskonnottomalla että uskonnollisella ihmisellä voi olla käsityksilleen tieteellinen perusta. Nykyisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassa ihmiset ajattelevat eri tavoin, joten uskonnonlukutaidon merkitys korostuu. Opetuksessa oppilasta tulisi ohjata suvaitsevaisuuteen sekä kunnioittamaan erilaisia maailmankatsomuksia.

Sana ateismi tulee kreikan sanasta theos eli Jumala ja etuliitteestä a eli “epä”. Se tarkoittaa aatesuuntaa, jonka mukaan Jumalaa tai muuta yliluonnollista voimaa ei ole olemassa. Myös buddhalaisuuden tietyt suunnat ovat ateistisia, sillä niissä ei uskota persoonalliseen jumalaan. Agnostisismi tarkoittaa tietämättömyyttä (kreik. gnosis =tieto) ja sen mukaan jumalasta ei voida tietää mitään varmaa. Agnostikko ei siis ota kantaa jumalien olemassaoloon. Jumalakäsitys voi olla myös teistinen, jolloin uskotaan yliluonnolliseen. Monoteismi tarkoittaa uskomista yhteen Jumalaan kuten kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa. Esimerkiksi hindulaisuudessa uskotaan monien jumalien olemassaoloon, jolloin kyseessä on polyteismi. Japanin shintolaisuuteen liittyy panteismi, sillä jumaluutta ajatellaan olevan kaikkialla. Myös suomalainen muinaisusko on panteistista, sillä luonnossa uskottiin olevan pyhiä paikkoja, tonttuja ja henkiä.

Vuonna 2003 Suomessa tuli voimaan laki, joka helpotti kirkosta eroamista. Kirkosta saattoi tämän jälkeen erota täyttämällä lomakkeen eroakirkosta.fi-sivustolla. Palvelun kautta kirkosta on eronnut yli 850 000 suomalaista (syksyllä 2023). Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt selvästi. Luterilaisia oli vuonna 1950 95%, vuonna 2000 85% ja vuonna 2022 65% suomalaisista. Myös Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on ollut laskussa. Vuonna 2022 kirkosta eronneita ja kuolleita oli noin 1000 enemmän kuin kirkkoon liittyneitä ja kastettuja. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 56 576 jäsentä eli noin 1% suomalaisista. Ortodokseja on maassamme tilastoituja enemmän, sillä monet maahanmuuttajat kuuluvat kotimaansa ortodoksiseen kirkkoon. 

Vuonna 2020 uskonnottomia oli 29,4% suomalaisista. Määrä on ollut kasvussa. Uskonnottomuus on kuitenkin hankala määritellä, sillä osa uskontokuntiin kuulumattomista saattaa uskoa johonkin korkeampaan voimaan. Uskonnottomiin on tilastoitu myös esimerkiksi helluntailaisia tai muslimeja, joita ei ole virallisesti rekisteröity uskontokuntaan kuuluviksi. Lisäksi tilastoissa on ns. “tapakristittyjä” tai muihin uskontokuntiin kuuluvia, jotka eivät todellisuudessa usko Jumalaan.

Viime vuosina Suomessakin suosittu ilmiö on ollut henkisyyden kasvu. Ihmiset pohtivat kysymyksiä, joihin uskonnot ovat perinteisesti vastanneet, mutta eivät sitoudu mihinkään tiettyyn uskontokuntaan. Hengellisyys saattaa ilmetä esimerkiksi joogaan tai enkelihoitoihin osallistumisena.

Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun tuli voimaan uskonnonvapauslaki, joka teki mahdolliseksi valita oma uskontokuntansa tai olla kuulumatta mihinkään uskontoon. Tämä oli merkittävä muutos suomalaisessa yhteiskunnassa ja pohja nykyiselle monikulttuuriselle ja moniuskontoiselle Suomelle.

Tulostettavat tehtävät

Liite