Tutki kuvaa (s. 6)
1. Mitä eläviä asioita näet kuvassa?
kissa, omenat, kärpänen, puut, tomaatit
Mitä elävää kuvassa on, jota et näe?
omenan päällä bakteereita, kissassa kirppuja, puissa hyönteisiä ja lintuja; entäpä valokuvan ottaja?
2. Etsi kuvasta elämään liittyviä asioita ja tapahtumia. Niitä ovat esimerkiksi kasvaminen, syöminen ja mätäneminen.
Kissa, kärpänen ja puut kasvavat ulkona. Omenat ja tomaatit ovat syötävää ravintoa. Omenat ja tomaatit mätänevät.
Mitä muita elämään liittyviä asioita löydät kuvasta?
Syntyminen: tomaattien ja omenoiden siemenistä kasvaa uusi kasvi.
Hengittäminen: eläimet ja kasvit hengittävät.
Aineenvaihdunta: eläimet ulostavat ja virtsaavat.
Ympäristön vaikutus eläviin eliöihin: eläimet aistivat ja reagoivat ympäristöönsä; puut pudottavat lehtensä, yhteyttävät ja kellastuvat; puut ottavat maasta vettä.
Majavakuva (s. 7)
Poimi seuraavat asiat majavakuvasta:
Mikä eläin on kuvassa?
majava
Mitä se tekee?
Majava syö pajun kuorta.
Millaisessa ympäristössä se on?
Majava elää veden äärellä ja se muokkaa ympäristöä itselleen sopivaksi kaatamalla puita ja rakentamalla patoja. Pajupensaat ovat majavan ravintoa. (Tähän liittyy ekologia ja lajien tuntemus.)
Miksi majava on ollut ihmiselle tärkeä eläin?
Sitä on metsästetty turkin ja lihan takia. Sen hajurauhasista on saatu lääkettä särkyyn. Tällaisia keksintöjä on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen lääketieteessä ja nykyaikaisessa biotekniikassa. Pajunkuoresta löydetty salisyylihappo sai nimensä pajun suvun tieteellisestä nimestä Salix.
Millaista tietoa luonnosta ihmisellä on ollut ennen maanviljelyä ja tiedettä?
Ihminen keräsi kaiken ravintonsa luonnosta. Ihminen on ymmärtänyt vuodenaikojen merkityksen ravinnonhankintaan ja elämään. Hän on tuntenut luonnon ilmiöitä, kasveja ja eläimiä sekä ymmärtänyt maaperän merkityksen kasvamiselle. Ihminen on osannut metsästää eri eläimiä ja käyttää eläimistä monia osia hyödykseen.
Omista havainnoista syntyy uutta tietoa (s. 9)
Jokainen ihminen kykenee tieteelliseen ajatteluun. Se on järjestelmällistä ajattelua.
Mitä kuvasarjassa tapahtuu?
Poika on utelias ja ihmettelee kuulemaansa ääntä. Hän havainnoi, että ääni lähtee kärpäsestä. Hän pohtii vastausta kysymykseen, mistä ääni kärpäsessä tulee, ja tekee olettamuksen, että ääni tulee kärpäsen päästä. Kokeen avulla hän huomaa, että ääntä tulee, kun kärpäsen siivet liikkuvat. Hän päättelee johtopäätöksen, että ääni lähtee siivistä. Tästä pojalle syntyy uusi kysymys: miten siivet saavat äänen aikaiseksi?
Mikä kuvassa oli se uusi tieto, jonka kokeentekijä sai selville?
Kärpäsen ääni lähtee sen siivistä.
Mitä muuta voisit tutkia samaan tapaan?
Esimerkiksi sitä, miten siemenestä tulee kasvi tai kuinka nopeasti tomaatti mätänee.
Mitä tieto on?
Aluksi tieto on olettamus jostain asiasta. Tutkimuksen jälkeen olettamus muuttuu todeksi todetuksi asiaksi, siis uudeksi tiedoksi.
Ihmisen luokittelu Linnén mukaan (s. 11)
Mitä lajeja tunnistat kuvasta?
ihmisen, gorillan, makin, vaippapaviaanin, marakatin, lepakon, sudenkorennon, delfiinin, meduusan, iguaanin, hevosen, joutsenen, suikulaisen ja sudenkorennon.
Miksi lajit on sijoitettu eri ryhmiin?
Eri ryhmien lajeilla on yhteisiä ominaisuuksia.
Mitä yhteisiä ominaisuuksia saman ryhmän lajeilla on?
Kunta: eläimet (Animalia)
Ihminen kuuluu eläinkuntaan.
Pääjakso: selkäjänteiset (Chordata)
Kaikilla kuvan lajeilla on luinen selkäranka, mutta tämän luokan alkeellisimmilla eläimillä on selkärangan paikalla vain joustava jänne. (Oppilailta voi myös hyväksyä vastaukseksi selkärankaiset.)
Luokka: nisäkkäät (Mammalia)
Nisäkkäillä on nisät, joilla ne imettävät poikasiaan.
Lahko: kädelliset (Primates)
Kädelliset pystyvät tarttumaan raajoillaan esineisiin.
Heimo: ihmisapinat (Hominidae)
Ihmisapinat ovat usein älykkäitä ja ne monet niistä osaavat kommunikoida monipuolisesti ja käyttää työkaluja.
Suku: ihminen (Homo) ja laji Homo sapiens
Ihminen on nykyisistä kädellisistä levinnein, runsaslukuisin ja älykkäin laji.
Dna-tutkimus kasvin lehdestä (s. 12)
Missä olet kuullut sanan dna?
television rikossarjoissa, puhelinliittymäfirmassa, Chisun biisissä Frankenstein…
Mistä lyhenne dna tulee?
englanninkielisestä sanasta Deoksyribonucleic Acid eli deoksiribonukleiinihappo
Missä dna sijaitsee?
Jokaisen elävän olion jokaisessa solussa on metrin verran dna:ta.
Mitä dna on?
DNA on iso molekyyli, jolla on tikapuumainen rakenne ja joka on soluissa kiertyneenä tiiviiksi sykkyräksi. Sen molekyylirakenne sisältää neljää eri emästä, joiden järjestys molekyylissä vaihtelee. Näiden emästen järjestys muodostaa perintötekijät, jotka ohjaavat jokaisen eliön ominaisuuksia ja kehitystä. Se periytyy vanhemmilta lapsille (esim. silmien väri, hiusten väri jne.).
Mihin dna:n tutkimista käytetään?
rikosten selvittämiseen, eliöiden sukulaisuussuhteiden selvittämiseen, perinnöllisten sairauksien tutkimukseen ja hoitoon jne.
Eliökunnan sukupuu (s. 13)
Tarkoitus on saada oppilas ymmärtämään, että DNA-tutkimuksen perusteella tutkijat ovat päätyneet jakamaan eliökunnan kolmeen ryhmään: bakteereihin, arkeoneihin ja kokonaan uuteen, vielä nimettömään ryhmään.
Mitä näet kuvassa?
Puumaisen jaon kolmeen ryhmään. Kolmesta haarasta jakautuu taas pienempiä haaroja.
Miksi puun haarat ovat eri värisiä?
Musta on kaiken alku, josta muun väriset oksat (sininen, punainen ja violetti) ovat jakautuneet. Värit kertovat eliöiden ryhmittelystä niiden erilaisuuden perusteella.
Millä perusteella eliökunta jaetaan eri ryhmiin?
Eliökunta jakaantuu kolmeen eri ryhmään solurakenteen ja dna:n perusteella.
Mistä kuva alkaa ja mihin se päättyy?
Kuva alkaa alhaalta mustasta väristä eli ajasta, jolloin ensimmäinen eliö tuli maapallolle. Eliöt ovat kehittyneet hiljalleen eri suuntiin ja kehittyvät edelleen. Kuva ei todellisuudessa pääty ollenkaan, koska kaikki lajit kehittyvät jatkuvasti.
Mihin haaraan ihminen kuuluu?
Ihminen kuuluu punaiseen arkeonit-ryhmän haaraan, jossa lukee tumalliset.
