2. Mitä elämä on?

Tavoitteet:

  • Opit tunnistamaan, millaista on elämä.
  • Opit, miten elävät eliöt pysyvät elossa.
  • Opit, miten elämä jatkuu.
Liite

 

Tällä sivulla

Tutki kuvaa (s.18)

1. Etsi kuvasta muutoksia, jotka tapahtuvat

a) yhden päivän aikana
Ihmisiä tulee ja menee, aurinko nousee ja laskee, vesi liikkuu, tuulet kääntyvät, eläimiä tulee ja menee, sudenkorento kuoriutuu.

b) viikon aikana
Kasvit kasvavat; sudenkorento ehtii kuoriutua, paritella ja munia; ihminen lukee kirjan; säät vaihtelevat.

c) vuoden aikana
Kasvien lehdet uusiutuvat, vuodenajat vaihtuvat, syntyy uusia yksilöitä ja toisia kuolee, vene käy talviteloille ja huolletaan.

d) satojen vuosien aikana.
Maa kohoaa; puiden taimista kasvaa isoja puita; vanhat puut lahoavat tai kaadetaan; sora, kivet ja irrallaan oleva maa-aines liikkuvat ja siirtävät kasvien paikkoja; kalliot hioutuvat jään ja aaltojen vaikutuksesta; ilmasto lämpenee ja vedet saastuvat.

Sudenkorennon elämänkaari (s. 19)

Mitä kuvassa tapahtuu?
Kuvassa näkyy sudenkorennon elämän kehitysvaiheet syntymästä kuolemaan.

Mistä elämä alkaa ja mihin se päättyy kuvassa? Alkaako se munasta, parittelusta vai aikuisen sudenkorennon kuoriutumisesta?
Tähän ei ole suoraa vastausta. Edellinen vaihe johtaa aina seuraavaan. Elämä loppuu kuolemaan.

Mitkä vaiheet tapahtuvat vedessä ja mitkä ilmassa?
Kuvat 3–6 tapahtuvat ilmassa ja kuvat 1 ja 2 vedessä.

Mikä vaihe näistä tapahtuu talvella?
Toukkavaihe eli 2. kuva. Sudenkorennot voivat elää useita vuosia toukkina pohjamudassa syöden pikkueläimiä.

Vesi, kallio, tuuli ja aurinko ovat elotonta luontoa (s. 20)

Mitä kuvassa tapahtuu?
Aallot lyövät kallioon. Tuuli synnyttää aallot, ja aurinko lämmittää kalliota. Vesi kastelee kalliota ja muodostaa kuoppiin pieniä lammikoita.

Nämä asiat liikkuvat ja muuttuvat, mutta elävätkö ne?
Eivät elä, koska ne eivät kasva, lisäänny eivätkä kuole, eikä niillä ole solurakennetta.

Mitä elävää kuvassa on?
Vedessä on planktonia, kaloja, hyönteisiä ja leviä. Kalliossa on jäkäliä, kasveja ja hyönteisiä.

Mitä eroa on sanoilla kuollut ja eloton?
Kuollut (esim. kasvi tai eläin) on ollut elävä ennen, mutta eloton (esim. tuuli tai kivi) ei välttämättä koskaan ole elänyt.

Maankuoren alkuaineiden ja ihmisen alkuaineiden määrät (s. 21)

Missä oppiaineissa puhutaan alkuaineista?
kemiassa, kotitaloudessa, biologiassa, fysiikassa, terveystiedossa

Miksi alkuaineet ovat tärkeitä?
Niistä rakentuu eloton ja elollinen luonto: esimerkiksi kivilajien mineraalit sekä ihmisen elimistön valkuaisaineet, rasvat ja hiilihydraatit.

Mitä alkuainetta on eniten kummassakin ympyrässä?
happea

Mitä alkuainetta maankuoressa on paljon hapen lisäksi?
piitä, alumiinia, rautaa ja magnesiumia

Mitä alkuainetta ihmisessä on paljon?
happea, hiiltä, vetyä ja typpeä

Mitä alkuainetta on sekä maankuoressa että ihmisessä?
kalsiumia, happea

Yhteyttäminen eli fotosynteesi (s. 23)

Mitä aineita kasvi ottaa?
hiilidioksidia, vettä ja ravinteita

Mitä muuta kasvi tarvitsee aineiden lisäksi?
auringon tai kasvilampun energiaa

Mitä aineita kasvi tuottaa?
happea ja sokeria

Mitä aineita lintu ja sudenkorento tarvitsevat?
happea, sokeria, vettä ja ravinteita ruuasta

Mihin kuvan eliöt käyttävät vettä?
Kaikkiin elimistön toimintoihin tarvitaan vettä.

Mitä eliöt tekevät hapella ja hiilidioksidilla?
Hapen avulla ravinnosta vapautuu energiaa. Ruoka on polttoaine, jota hapen avulla poltetaan energiaksi soluissa. Hiilidioksidi on eläimille tappava myrkky, kun taas kasvit osaavat valmistaa siitä auringon energian avulla sokeria.

Mitä eliöt tekevät ottamilleen tarpeettomille aineille?
Ne poistavat aineet jätteenä. Se on eliöiden aineenvaihduntaa.

Sammakon kutu -kuva (s. 24)

Mitä näet kuvassa?
Sammakon kutua vedessä, vesikasveja, vedenpohjaa ja auringonvaloa.

Tutki tarkemmin sammakon kutua. Mistä osasta sammakot kehittyvät?
Mustista pilkuista.

Mikä on hyytelön merkitys alkioiden ympärillä?
Se suojaa ja huoltaa kehittyvän alkion soluja.

Katso suurennettua solun kuvaa. Kuinka monta solua näet?
noin 18–20

Kuinka monesta solusta sammakon alkio on alkanut kehittyä?
munasolusta ja siittiöstä eli kahdesta solusta

Miten kahden solun alkiosta voi kehittyä miljoonasoluinen sammakko?
Solut jakaantuvat ja erikoistuvat

Kasvisolut ja eläinsolut ovat erilaisia (s. 25)

Kumpi sivun soluista voisi olla sammakon solu?
violetti, koska se on eläinsolu

Mitä samoja osia on kasvi- ja eläinsoluissa?
solukalvo, solulima, tuma, geenit ja mitokondriot

Mitä eroa niissä on?
Kasvisolussa on viherhiukkasia, solunesterakkula ja jäykkä soluseinä. Niitä ei ole eläinsolussa.

Eliöiden ja niiden rakennusosien suhteellisia kokoja (s. 26)

Mitä kuvaan on piirretty?
Kuvassa on erilaisia soluja ja niiden rakennusosia. Kananmuna ja strutsin muna ovat munasoluja.

Mikä on asteikossa suurin ja mikä pienin solu tai rakennusosa?
Ihminen on suurin. Se koostuu monista soluista. Atomi on pienin. Se on pieni alkuaineen rakennusosa.

Mitkä näistä voit nähdä paljaalla silmällä?
ihmisen, munat, sammakon munasolun ja ihmisen munasolun

Kuinka paljon pienempi sammakon munasolu on kuin strutsin muna?
Sammakon munasolu on kooltaan 1 mm ja strutsin muna 10 cm. Ero on siis satakertainen.

Kuinka monta vesimolekyyliä mahtuisi sammakon munasoluun?
Miljoona, koska vesimolekyylin koko on miljoonasosa sammakon munasolusta.

Miten sellaisista rakenteista tai eliöistä, jotka ovat hyvin pieniä, on voitu piirtää kuva?
Ihminen on kehittänyt tarkkoja suurentavia laitteita, joiden avulla rakenteet näkyvät selvästi.

Tutki kuvaa

1. Kerro kuvan avulla, mitä luonnossa tapahtuu.

a) yhden päivän aikana
Esimerkiksi ihmisiä tulee ja menee, aurinko nousee ja laskee, vesi liikkuu, tuulet kääntyvät, eläimiä tulee ja menee, sudenkorento kuoriutuu.

b) viikon aikana
Esimerkiksi kasvit kasvavat, sudenkorento ehtii kuoriutua, paritella ja munia, ihminen lukee kirjan, säät vaihtelevat.

c) vuoden aikana
Esimerkiksi kasvien lehdet uusiutuvat, vuodenajat vaihtuvat, syntyy uusia yksilöitä ja toisia kuolee, vene laitetaan talviteloilla ja huolletaan.

d) satojen vuosien aikana.
Esimerkiksi maa kohoaa, puiden taimista kasvaa isoja puita, vanhat puut lahoavat tai kaadetaan. Sora, kivet ja irrallaan oleva maa-aines liikkuvat ja siirtävät kasvien paikkoja.

Eliöt syntyvät, kasvavat, lisääntyvät ja kuolevat

2. Katso ikkunasta ulos. Etsi kolme esimerkkiä eliöistä ja kolme elottomasta luonnosta.
esimerkiksi kivi, pilvi, rakennus sekä hyönteinen, kukka, puu ja sieni

3. Millaisia muutoksia elottomassa luonnossa voi tapahtua?
Vesi voi kuluttaa maata ja kalliota. Vesi jäätyy ja sulaa. Ihminen voi rakentaa teitä ja asuinalueita.

Eloton ja elävä luonto koostuvat alkuaineista

4. Tutki alla olevaa kuvaa. Vertaa ihmisen ja maankuoren alkuaineiden määriä.

a) Mitä samoja alkuaineita on kummassakin?
Ihmisessä ja maankuoressa on kummassakin happea ja kalsiumia.

b) Mitä eroja huomaat?
Maankuoren ja ihmisen alkuaineet ovat hyvin erilaiset.

Eliöt tarvitsevat aineita ja energiaa

5. Millä erilaisilla tavoilla eliöt saavat vettä käyttöönsä?
Eläimet ja ihmiset juovat vettä. Kasvit ottavat vettä juurillaan maasta. Sienet imevät vettä rihmastollaan. Mikrobit saavat vettä suoraan pintansa läpi.

6. Mihin tärkeisiin asioihin eliöt tarvitsevat vettä? Mitä muuta kuin vettä eliöt tarvitsevat elääkseen?
Vettä tarvitaan kaikkiin elimistön tapahtumiin. Eliöt tarvitsevat veden lisäksi ravinteita, happea ja hiilidioksidia.

7. Mitä aineenvaihdunta tarkoittaa?
Aineenvaihdunnassa eliö ottaa aineita ympäristöstään, muuttaa ne energiaksi ja rakenteiksi ja lopuksi poistaa itselleen tarpeettomat aineet jätteenä.

Eliöt rakentuvat soluista

8. Tutki kuvia ja kuvatekstejä. Mitkä solun osat ovat vain kasvisoluissa?
viherhiukkaset, soluseinä ja solunesterakkula

9. Tutki kuvia ja kuvatekstejä. Mitkä solun osat ovat molemmissa soluissa?
tuma, geenit, solukalvo, solulima ja mitokondriot

Mitä mikroskoopilla voi nähdä?

Pohtikaa ensin, mitä mikroskoopilla voi tutkia. Opettaja voi kysyä, onko jollakulla oppilailla kokemuksia mikroskoopilla tutkimisesta. Keskustellaan oppilaiden kokemuksista.

Sivut 28–29 (mikroskoopin osat ja yksityiskohtaiset käyttöohjeet) on syytä lukea yhdessä selventävästi läpi.

Yleisiä ohjeita mikroskoopin käytöstä

  • Oppilaille on tärkeää esitellä mikroskoopin osat, ennen kuin aloitetaan näytteiden tekeminen ja katselu.
  • Mikroskoopin käsittelyssä on oltava huolellinen. Joissain mikroskoopeissa okulaarit ovat irrallisia ja ne saattavat pudota, jos mikroskooppia käännetään alaspäin.
  • Näytteen suurennusaste saadaan kertomalla objektiivin ja okulaarin numerot keskenään. Usein koulumikroskoopeissa on kymmenen kertaa suurentava okulaari (10x). Jokaisen objektiivirevolverissä olevan objektiivin suurennusaste on merkitty numeroilla objektiiviin (4x, 10x, 40x).
  • Mikroskoopin käyttöä ja kohteen tarkentamista voi harjoitella esimerkiksi ruutuvihon kostutetulla palasella. Suurimmalla suurennoksella käytetään vain hienosäätöruuvia, sillä näytteen ja objektiivin välissä on vain pieni rako. Karkeasäätöruuvia käyttämällä objektiivilasi rikkoutuu helposti.
  • Näytteen tulisi olla mahdollisimman ohut, jotta valo kulkee näytteen läpi. Liian paksu näyte näyttää mustalta möykyltä.
  • Peitinlasin olisi hyvä olla tiiviisti kiinni objektiivilasissa, jotta sen alle ei jää ilmakuplia. Ne näkyvät mustina renkaina ja vaikeuttavat näytteen katselua.
  • Jos peitinlasin alle jää liikaa vettä, sen voi imeä pois esimerkiksi käsipaperilla.

1. Katso kuvia. Miksi kuvissa ei näy elämää?

Kuva A: hiekka-aavikko
Aavikolla on liian kuivaa ja kuumaa. Lisäksi hiekka liikkuu tuulen mukana. Elävät eliöt todennäköisesti maan alla koloissa ja lintuja. Enemmän elämää on keitailla.

Kuva B: jäätikkömaisema
Jäätiköllä on liian kylmää ja tavallaan kuivaa, koska jäätä ei voi juoda ja merivesi on suolaista. Eliöiden on täytynyt kehittää talvehtimiseen monia keinoja. Kasveilla siemenet kestävät kylmyyttä, eläimet nukkuvat talviunta tai muuttavat lämpimään, ellei niillä ole erityisen paksu talviturkki.

Kuva C: hehkuva laavakenttä
Laavakentällä on liian kuumaa, ja myrkylliset kaasut ovat tulivuorenpurkauksissa yleisiä. Elämä palautuu alueelle pikkuhiljaa purkausten jälkeen. Tulivuoren tuhka on erinomainen lannoite laaksojen pelloilla.

Lisätietoa

Vaikka elämää ei ole kuvissa, niin maapallon kylmimmistä, suolaisimmista, kuivimmista, syvimmistä merenpohjista ja korkeista ilmavirtauksista on kaikista löydetty ainakin bakteereja ja arkeoneja. Elämää on siis kaikkialla.

2. Tutki sivun 21 kuvaa Maan koostumuksesta sekä alla olevaa Kuvaa kuun alkuaineista.

a) Mitä yhtäläisyyksiä huomaat Maan ja Kuun koostumuksessa?
Kaikki Kuun alkuaineet löytyvät myös Maasta. Kummankin yleisimmät alkuaineet ovat happi ja pii.

b) Mitä eroja huomaat Maan ja Kuun koostumuksessa?
Suurimmat erot ovat raudan, alumiinin, kalsiumin ja magnesiumin määrissä. Kuun pinnalla on rautaa enemmän kuin Maassa. Kuussa alumiinia ei ole tai sitä on vain hyvin vähän. Kalsiumia ja magnesiumia on enemmän Kuussa kuin Maassa. Maasta löytyy määrältään useampia alkuaineita kuin Kuusta.

Lisätietoa

Maapallon massasta todellisuudessa 30 % on rautaa, mutta se on kertynyt painavana maapallon ytimeen, Maan pinnalla on kevyempiä aineita, kuten alumiinia, kalsiumia yms. Tämän vuoksi Maan pinnalla on vähemmän rautaa kuin Kuussa. Ilmeisesti Theia-planeetan törmättyä Maahan, Maan kiertoradalle lensi aineita, joista Kuu kehittyi. Teoria selittää sekä yhtäläisyydet että erot, ja se on saanut vahvistusta viime aikoina. Aiemmin Maan ajateltiin “siepaanneen” Kuun vetovoimallaan.

Nettitehtävä: Hae netistä tietoa puutiaisen (Ixodes ricinus) elämästä. Numeroi kuvat oikeaan järjestykseen.

a) Kirjoita kuville kuvatekstit. Mikä puutiaisen elämänvaihe on missäkin kuvassa.
A. lisääntyminen, parittelu
B. punkin munia
C. aikuinen yksilö, joka on ihossa kiinni
D. nymfi eli nuoruusvaihe

Lisätietoa

Punkin elämä kestää kahdesta neljään vuotta. Se alkaa munasta, josta kehittyy toukka eli larva (alle 1 mm). Kun toukka saa veriaterian esimerkiksi hiirestä tai myyrästä, sen elämä muuttuu nuoruusvaiheeksi ja toukasta tulee nymfi (1–2 mm pitkä). Nymfin saatua veriaterian se muuttuu aikuiseksi.

Aikuinen tarvitsee punkin elämän kolmannen veriaterian muniakseen onnistuneesti pari tuhatta munaa. Parittelun jälkeen koiras kuolee, ja muninnan jälkeen naaras kuolee. Suomessa punkin elinvaiheet tapahtuvat keskimäärin yhden vuoden aikana, kunhan sopiva veriateria löytyy.

b) Selvitä, miten puutiainen saa tarvitsemansa ravinnon, veden ja hapen. Ravinnon ja nesteen punkki saa verestä, ja hapen se ottaa sen peräpäässä olevalla ilmaputkella.

3. Miksi sanotaan, että puutiainen on Suomen vaarallisin eläin?

Punkki itsessään ei olisi vaarallinen, mutta se voi levittää verta imiessään sairauksia. Suomessa yleisin punkin levittämä tauti on borrelioosi, jota todettiin vuonna 2015 lähes 2 000 tapausta. Harvinaisempi mutta vakavampi sairaus on TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus, joka vuonna 2015 todettiin 67 potilaalla.

Lisätietoa

Mikäli vietät kesän rannikolla tai Itä-Suomessa, kannattaa harkita puutiaisaivotulehdusrokotteen. Esimerkiksi Ahvenanmaalla kaikki koululaiset saavat punkkirokotteen. Punkkibussi kiertää keväisin rokottamassa ihmisiä puutiaisaivokuumetta vastaan, koska siihen eivät lääkkeet tehoa.